29 huhtikuuta 2017

Toimii, ei toimi, toimii... ja kuulumisia

Blogi nimittäin, tai paremminkin blogger ja hermot on riekaleina.
Minähän tuossa jokin aika sitten vaihdoin aivan täysin uuteen teemaan bloggerissa ja sen kanssa saikin säätää pitkät tovit, että sai edes tyydyttävän lopputuloksen aikaiseksi.
Käytössä sitten osoittautu enemmän kuin raivostuttavaksi koko systeemi ja jouduin palaamaan suunnilleen entisen malliseen teemaan, ärsyttävää! Tuntikausia turhaa työtä.
Välillä en edes päässyt vastailemaan kommentteihin, joten siitä viivästys edellisen postauksen vastauksiin, pahoittelut siitä :(

Tässä oonkin moneen otteeseen miettinyt, että vaihtaako kokonaan blogialustaa, vai mitä tässä tekisi. Jotenkin tuntuu, että koko ajan joku tökkii ja ei toimi, seuraavana päivänä taas toimii ja sitten taas ei.
Minullahan tunnetusti ei hermot kestä toimimattomien systeemien kanssa.

Samalla teemalla on mennyt ihan tämä arki elämäkin kuluneella viikolla, toimii ja ei toimi.
Ei vaiskaa, mutta jotenki on ollut melkoinen hulinaviikko , kun on ollut kerhojen naamiaiskekkereitä, koulun juttuja, lääkärikäyntiä ja herra ties mitä kaiken muun normaalin lisäksi. Se on muuten jännä ilmiö, että kaikki ns. ylimääräiset menemiset ja tekemisetkin tuppaa kasaantumaan kaikki aina yhteen viikkoon. Sittempä sitä ei enää viikonloppuna muista hädin tuskin omaa nimeään enää.


Pääsiäinenkin oli ja meni ja nyt juhlitaan jo vappua. Onneksi tääkin on kohta ohi :D
Mulle ei jotenkin sovi yhtään nämä ylimääräiset juhlapyhät, varsinkaan tällaiset, jotka itse oon ristiny ihan vaan ylimääräisiksi ryyppyjuhliksi. No, ei koske mua millään lailla vappuriennot (no ei kyllä koske mitkään muutkaan), mutta ennemmin elän tavallista arkipäivää aikatauluineen. Mä aina perinteisesti toivon tällaisille juhlapyhille, kuten vappu, juhannus, uusi vuosi jne. oikein surkeaa ilmaa... Känniläiset perseilee silloin vähemmän ja myös kuolonuhrien määrä on yleensä pienempi...
Onhan tää niin nähty jo... Lapsille tietenkin on hienoa, kun on vappunaamiaisia ja kaiken maailman härpäkettä, mutta jospa vain tuo aikuisväestökin osaisi juhlia edes suunnilleen järkevästi...


Tällä hetkellä lasten huoneet on vallanneet serpentiinit ja ilmapallot. Eilen ei meinannut liikkumaan päästä, kun ihan itse huoneensa vappukuntoon laittoivat. 

Kuvamateriaali on kyllä jäänyt viimeaikoina ihan minimiin. Jotenki ei vaan oo tullut kuvattua mitään, vaikka puhelinhan on taskussa aina, tai ainakin käden ulottuvilla.
No toisaalta, kun en muutenkaan mikään asukuvia ottava ihminen ole, niin eipä ole juuri kuvattavaakaan, kun arjen uniformu mulla on ulkoiluvaatteet ja lenkkarit :D

Koittakaapas nyt sitten juhlia vappu asiallisesti ja sillee tietenkin mielellään, että vielä tiistainakin kehtaa peiliin katsoa :D Mukavia vapaita siis kaikille.











18 huhtikuuta 2017

Mitä haluat blogeista lukea & linkkaa blogisi

Nyt kun paljon on jo puhuttu blogien aitoudesta, pinnallisuudesta ja niin edelleen.
Aihe on minullekin enemmän kuin tärkeä ja olenhan siitä jo moneen otteeseen postannutkin.
Tuo edellinen postaus #AITOMINÄ on herättänyt ainakin tilastoiden valossa aika hurjasti kiinnostusta, mikä on kyllä mun mielestä enemmän kuin loistava asia. Monelle me bloggaajat ollaan niitä ns. esikuvia, joihin samaistutaan, joista haetaan inspiraatiota omaan elämään. Toivottavasti tuo postaus herättelee ihmisiä siihen, että meistä bloggaajistakin jokainen on täysin tavallinen ihminen :)

vanha ja ei-niin-täydellinen kuva 


Nyt haluaisin tietää vähän enemmän, että mitä te oikeasti haluatte blogeista lukea?
Enkä tarkoita nyt vain omaa blogiani, vaan ihan yleisesti.
Minkälaiset postaukset iskee ja inspiroi?
Onko se kauneutta, tavallista perhearkea, hyvinvointia vai mitä?

Nyt on sana vapaa eli jätä kommenttiboksiin oma mielipiteesi!


Ja jos sinulla on itselläsi blogi, niin linkkaa ihmeessä blosikin sinne,
oma lukulistani on kokenut jäätävän tyhjennyksen taas ja uusia blogituttavuuksia etsitään!








09 huhtikuuta 2017

HAASTE: AITO MINÄ!



#AITO MINÄ



Kuvien muokkauksiin, keinotekoisiin filttereihin ja kaikkeen tähän totaalisen väsyneenä päätin tempaista haasteen pystyyn! Ohjeet jäljempänä postauksessa.

Tähän kuitenkin vähän taustaa, MIKSI tämän alulle laitan:
Bloggaajat, somepersoonat ja -vaikuttajat sekä ihan tavalliset kansalaiset, jokainen itsestään kuvia julkaiseva lähes tekee tätä. Muutetaan filttereillä ja kuvankäsittelyllä totuutta siitä miltä me oikeasti näytetään. Räikeimmissä tapauksissa tuntikausien ehostus ja sen jälkeen kuvaus ja pitkällisen kuvan käsittelyn jälkeen lopputulos ihmisestä on täysin arkielämässä tunnistamaton.

Mietimmekö mitä tämä tekee lapsille ja nuorille, jotka idoleitaan aktiivisesti seuraavat?
Ulkonäköpaineita, alemmuuden tunnetta, jne. Tällä haasteella haluan saada kaikki mukaan näyttämään mitä on todellisuudessa niiden täydellisten selfieiden takana, siellä on ihan tavallinen ihminen, ILMAN MEIKKIÄ, ILMAN FILTTEREITÄ, ILMAN KUVAN KÄSITTELYÄ!
Haluan herättää somemaailmaa aktiivisesti seuraavia siihen todellisuuteen, että kaikki ei todella ole sitä miltä kuvissa näyttää. Haasteella haluan kaikkien kiinnittävän huomiota siihen millaista illuusiota tosielämästä luomme nuorille, haluammeko vaalia täysin vääränlaisia ja vääristyneitä kauneusihanteita? Useinhan on jo nähty näitä meikittömiä kuvia, joita mainostetaan somessa täysin  ns. "luomuna" mutta ei tarvitse olla kovinkaan tarkkasilmäinen huomatakseen kuvan käsitellyksi ja kuvauksessa käytetyn filttereitä... eihän ne siis olleetkaan niin luomuja...
Lähetkö mukkaan olemaan ihan oikiasti AITO MINÄ?

HAASTE
Julkaise itsestäsi kuva täysin meikittömänä, ilman filttereitä ja täysin ilman kuvan käsittelyä.
Voit julkaista kuvan blogissasi, facebookissa, instagramissa, ihan missä vain, merkkaa kuvaan teksti AITO MINÄ! Haasta myös lukijasi/seuraajasi/kaverisi mukaan ja rikotaan yhdessä epätodelliset illuusiot. Tärkeintä on, että mahdollisimman moni rohkaisee itsensä ja lähtee tähän mukaan. Haasteeseen voi osallistua ihan jokainen!


Tässä omani: En osannut päättää kummanko kuvan julkaisen, niin julkaisen sitten molemmat :)



AITO MINÄ
meilkein suoraan saunasta


Ollaan yhdessä esimerkkejä siitä, että jokainen saa olla omanlaisensa, omalla tavallaan kaunis ilman keinotekoisia muokkauksia! Jokaisen täydellisen somekuvan takana on kuitenkin ihan tavallinen ihminen!










08 huhtikuuta 2017

Uskomuksia ja mielikuvia blogeihin liittyen

Vuosien saatossa oon lukemattomia kertoja törmännyt erinäisiin juttuihin, joita bloggaamattomat ajattelee bloggaajista ja blogin aloittamista suunnittelevat miettivät ja ehkä pelkäävätkin.
Oma vuosia kestänyt bloggaaminen on tuonut sen verran kokemusta, että ajattelin vähän listata näitä asioita, jospa se vaikka murtaisi ennakkoluuloja teiltä bloggaamisen aloittamista suunnittelevilta ja myös muilta lukijoilta.

Bloggaajat (suosituimmat etenkin) viettävät 90% ajastaan peilin edessä ja kamera kädessä
-Totta ja ei totta! Toki kuvia varten valmistaudutaan siinä peilin edessä joskus pitkäänkin, mutta sehän ei toki koko päivää vie. Bloggaajat ovat suurimman osan ajastaan kameran kanssa liikkeellä, mutta vain murto-osa kuvista päätyy blogiin julkaistavaksi. Valokuvaus on monelle bloggaajalle toinen harrastus, joka on tullut blogin myötä osaksi päivittäistä elämää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muu blogin ulkopuolinen elämä on unohdettu ja eletään vain kameralle, peilille ja blogille.

Ollakseen "katu-uskottava" bloggaaja, on omistettava vähintään yksi huippukallis merkkilaukku ja käytettävä satoja euroja kuukaudessa kosmetiikkaan.
- Ei pidä paikkaansa. Hyvä bloggaaja kirjoittaa juuri siitä, mistä itse nauttii. Laadukasta blogia ei määrittele se montako merkkilaukkua pölyttyy kaapissa eikä se kuinka paljon käyttää rahaa uutuus meikkeihin. Huippusuosittu blogi voi olla myös viimeisen päälle minimalistinen!

Onko bloggaajan pakko olla jokaisessa somekanavassa?
-No ei todellakaan tarvitse, en ole itsekkään enää nykyisin! Facebook riittää minulle vallan mainiosti ja se että lähdin pois niin instagramista ja twitteristä jo aikoja sitten ei tiputtanut blogin kävijämääriä merkittävästi! Tässäkin asiassa neuvoisin tekemään juuri niin kuin itsestäsi parhaalta tuntuu.
Liika "esillä olo" voi tehdä joissan tapauksissa blogille jopa hallaa.

Onko postattava päivittäin tai vähintään joka toinen päivä.
Ei minun mielestäni, liika voi olla pahasta myös tässä asiassa.
Jokainen löytää ajan kanssa parhaimman postaustahdin juuri itselleen. Etenkin tällaiset "täytepostaukset" kannattaa ehdottomasti unohtaa. Eli tällä tarkoitan juuri näitä, jossa on kuka tai kaksi ja pikaiset moikat lukijoille tyyliin parilla rivillä... Postaat silloin kun sinulla on oikeasti sanottavaa, kerrottavaa. Tästä aiheesta oon paasannut täällä ennenkin :) ja tulen paasaamaan vielä jatkossankin!


Todella moni aloitteleva bloggaaja  tai blogia vasta suunnitteleva miettii sitä, että kiinnostaako ketään omat kirjoitukset. Kyllä, aina löytyy kiinnostuneita olipa aihe mikä tahansa. Parhaimman tuloksen saa juuri sillä, että aihepiiri blogissa on rajattu hyvin, kirjoittaja kirjoittaa juuri siitä mitä rakastaa tai mikä on oma intohimo. Samanhenkisiä löytyy aina! Olemalla oma itsensä ja kun ei missään nimessä sorru toisten kopiointiin, blogi on oman näköinen ja sydämellä tehty. Se herättää aina positiivista huomiota samanhenkisten lukijoiden kanssa. Rohkeasti siis vaan kirjoittamaan jokainen.

Bloggaamista pidetään nykyisin aika pintaliitojuttuna, eikä kyllä syyttä, valitettavasti.
Moni suosittu bloggaaja on haksahtanut siihen pelkkään pintaliitoelämään tai ainakin antamaan kuvan sellaisesta. Tämä on valitettavaa ja vie bloggaamiselta mainetta. Bloggaaminen kaikenkaikkiaan on erinomainen harrastus. Se antaa paljon, vaikka viekin aikaa, mutta mikäpä harrastus ei veisi... Ja hei, bloggaamisen aloittaminen on ihan ilmaista!!!
Lisäksi bloggaaminen kehittää tietoteknisiä taitoja, kuvankäsittelytaitoa, valokuvaustaitoja jne. Tässäkin harrastuksessa käy usein niin, että nälkä kasvaa syödessä ja tekee koko ajan mieli parantaa ja parantaa omaa "suoritusta". Palkitsevinta on tietenkin vuorovaikutus lukijoiden kanssa, mutta myös se kun itse huomaa kehittyneensä ja oppineen paljon uutta.

Jokainen bloggaaja julkaisee itsestään ja elämästään juuri sen verran kuin itse haluaa.
usein kannattaakin miettiä tarkoin ne omat rajat, mitä haluaa julkaista ja mitä ei.
On tärkeä muistaa eettisyys bloggaamisessakin ja mielestäni bloggaajilla on vastuu myös lukijoista.
Emme voi välittää blogin kautta vääristyneitä kuvia. Etenkin suosituimmilla bloggaajilla tätä ei voi korostaa liikaa, sillä todella paljon lukijoissa/seuraajissa on myös iältään täysin lapsia!

Tästä aiheesta heitänkin teille kaikille haasteen, mutta siitä enemmän ihan omassa postauksessa viimeistään alkuviikosta!




Aurinkoista lauantaita kaikille!




06 huhtikuuta 2017

Kevättä ilmassa

Tänäänkin on ollut enemmän kuin keväinen päivä jopa näille leveysasteille.
Pojan kanssa tuossa aamupäivällä juoksin lenkin hammaslääkärissä ja tarkeni ihan kevättakilla jo.
No onhan se nyt makia, kun ei lastenkaan kanssa mene ensimmäinen puolituntinen uloslähtiessä pelkkään pukemiseen. No eihän näillä oikeasti niin kauaa siinä hommassa mene, vaikka se välillä siltä tuntuukin, ainakin aamuisin...

Varmin kevään merkkihän tietenki on se, että pyörätien varressa haisi ihan selkiä koiran pas*a :D
Varmuuden vuoksi piti tarkistaa omat ja pojan kengät, että tuleeko löyhkä sieltä, ou jee vältyttiin miinoitukselta ja kevään tuoksut tuli jostain muualta kuin meidän kengistä.

Toisaalta vannoutuneena koiraihmisenä mua ei ne koiran jätökset tuolla haittaa pätkääkään, pari sadetta ja niitä ei enää oo. Enemmän mua kyrsii tuo aikuistenkin ihmisten tapa heittää joka ainoa roska ajattelematta pitkin teitä. Lapsilta mä sen jotenkin ymmärrän ihan tietämättömyytenä ja ajattelemettomuutena, mutta aikuisilta ihmisiltä en sitte vähääkään. Omille muksuille oon viimeiseen asti tolkuttanut, että jokainen karkkipaperikin pistetään roskiin vaikka sitten kotona, jos ei roskista juuri kohdalla satu olemaan, sitten ne kysyy, että miksi tuokin heitti tuon maahan?
Niinpä, koita siinä sitte lapsia opettaa, kun aikuisetkaan ei tajua!

Katoppa, kun meinasi mennä ihan marmatukseksi koko postaus...

Sain VIHDOIN ja viimein tehtyä blogille sen kauan kaivatun perusteellisen uudistuksen.
Tovinhan tuota saikin uuden ulkoasun kanssa taiteilla, että sain sen toimimaan.
Pientä hienosäätöä ehkä joutuu vielä tekemään, mutta pääasiassa oon aika tyytyväinen nyt, vai mitä te olette mieltä uudistetusta lookista? Ehkä tämä on nyt sitä mitä oon hakenutkin ja blogi on siirtynyt vähän kuin tuoreempaan aikakauteen.... tai en minä tiedä.... piristystä nyt edes ainakin.



Kauheaa, että taas on perjantai. Nämä viikot vilahtaa ihan silmän räpäyksessä ohi.
Tälläkin viikolla on oltu vähän kuin 4 seinän sisällä, sillä tyttö otti ja kadotti äänensä ja sai vielä yskän palkaksi. No ei tuo pahasti sentään, aina aamuisin on ääni poissa, mutta muuten ei juuri mitään päivällä. Varmuuden vuoksi on jätetty kuitenkin riehumiset vähemmälle, en todellakaan halua tähän väliin enää mitään ylimääräisiä sairasteluita. Nythän se tietenki pukkaa jonku megaflunssan koko orkesterille, kun näin menin sanomaan.

Mutta nautitaampa nyt tästä kunnolla alkavasta keväästä ja koitetaan ulkoilla mahdollisimman paljon.
Meillä muuten ipanat sai jokainen uuden karheen pyörät alleen, joten taitaa äiteenkin persus lakata levenemästä ku noiden kanssa tuonne juoksemaan lähtee... Esikoisen kanssa ei mulla oo enää mitään jakoja, mutta nuo kaks nuorempaa vielä kohtuudella saa juoksemalla kiinni.