Kun itsestä riippumattomista syistä menee kaikki moneen kertaan uusiksi ja tuntuu, että järjetön työmäärä valuu kuin kankkulan kaivoon, se LIEVÄSTI sanoen syö miestä... tai no, naista tässä tapauksessa.
Meinasimpa jo lopettaa bloggaamisen kokonaan, mutta täällähän tuota vielä ollaan.
Kuiska kauan, sitä en voi tietää... Se ei aina ole helppoa tämä bloggaajan arki :(
No, jospa se taas tästä.
Tässä taannoin vanha pöytäkoneemme lähti uuteen osoitteeseen ja sieltä kaiveltiin kaikki vanhat kuvat talteen ja niitä onkin tullut nyt selailtua. On se käsittämätöntä kuinka ihmiset muuttuvat muutamassa vuodessa :)
Likimain vedet silmissä on tullut vanhoille kuville naurettua ja ihania muistoja muisteltua.
Tässä teillekkin maistiaisia;
Minä itte :D 6.12.2008, meidän kihlajaispäivänä
Minä ja meidän esikoinen jouluna 2009
Esikoisen pukkipaniikki vuonna 2010
ja äiteellä oli kivaa kameran takana ;D
Keskimmäinen lapsukaisemme, pikkuneiti ilmeisesti suorittaa äänen avausta...
Pesueen kuopus helmikuussa 2013
Toukokuun alussa 2013
ja toukokuun lopussa 2013... kohtalainen muutos ulkonäössä :D
Mieheni siskon rippijuhlista kesällä 2013
... ja loppukevennys...
Mun entinen koirani... varsinainen neropatti ;D Tuon lähemmäksi kyttäämään ei juurikaan voi päästä...
Tämä kuva on ainakin sen 6 vuotta vanha...
Tuo koira <3 Ihan mieletön! Tuo jos mikä piristi mun aamun, tuota katsoessa ei edes voi olla pahalla tuulella! Sinä kuulut ilmeisesti siihen naisryhmään, joka vain puhkeaa kukkaan lasten myötä! Oot kaunis!
VastaaPoista:)
VastaaPoistaKiitos ihanista kommenteista <3
VastaaPoistaVoi Igor Igor...todella hauska kuva! Siitä on muutama joulu kun tuossa kummipoikaa pukki pelotteli...nyt on jo ihan eri sälli! Olipa tosi kiva nähä tänään ja tuoda niitä tontun jättämiä paketteja teille päin. Ja lapsiahan on tunnetusti hyvä hallita tässä joulun molemmin puolin että pitää olla kiltti, muuten pukki ei tuo/vie pois tuomansa lahjat... Likka kyllä sano tänään mulle että "en saa lisuja"...Eipä tietenkään! Mutta kuvista; onneksi toisilla tuo muodonmuutos onnistuu - ja parempaan päin - kun taas itsellä se on aina sitä samaa. Mutta eihän sitä kaikkea voi vaatia; jos on muuttanut elämänsä suuntaa vaihtamalla ammattia, eihän sitä nyt kaikkea muutosta kerralla, jätetään ne ulkonäön muuttamiset taas tulevaisuuteen. Pitäis vissiin siinäkin joskus räväyttää kunnolla! Mutta, ihanaa joulun odotusta teille!
VastaaPoistaOli kyllä ihana nähdä eilen!! lapset oli ihan tööt illalla ja neitiki nukahti viidessä minuutissa :)
VastaaPoistaMuutoshan on aina vaan tervetullutta olipa kyse sitte ammatista taikka mistä tahansa. Eipä sitä joka emäntä uskallakkaan hypätä siitä oravanpyörästä pois ja noin vaan alaa vaihtaa... ole ylpeä itsestäs! Monesta ei tuohon ois ;) Mää ainaki oon ylpeä sinusta!