14 kesäkuuta 2017

Tämän hetken suosikit iholle ja hiuksille

Tällaista postausta en olekaan tehnyt aikoihin, joten korjataampa tilanne heti välittömästi.
Tämähän ei sitten ole mikään maksettu mainos, vaan jokaisen tuotteen oon ihan omilla rahoilla ostanut ja testannut jo pidemmän aikaa.

Ensimmäisenä ihon suosikki tuote:


Tämähän on tarkoitettu erittäin kuivalle iholle. Mun iho ei näin kesäisin ole ihan luokiteltavissa erittäin kuivaksi, mutta tämä ei kuitenkaan tunnu olevan liian kosteuttava ainakaan minun iholle.
Oikeastaan juuri optimaalinen tuote. Ei jätä ihoa tahmeaksi eikö ole sellainen ällöttävän raskas.
Tuoksu on oikein kesäinen; hunaja ja kukat. Jotenkin tulee vähän sellainen trooppinen vaikutelma tuoksusta, itse tykkään ainakin kovasti, sillä tuoksu ei kuitenkaan ole liian voimakas.
Tämä kyllä on pitänyt jalkojenkin ihon hyvässä kunnossa, vaikka näin kesällä niitä saa olla sheivaamassa vähän väliä ja yleensä mun iho ei siitä tykkää, mutta nyt iho on pysynyt tosi hyvänä.

Hiusten suosikit


Jos oot värjäyksillä ja muotoiluhärveleillä hiuksesi onnistunut pilaamaan niin kuin minä, tämä tuotesarja on just sulle. Tämä OmegaPlex on vähän kuin marketti kopio kampaamoiden olaplexistä, tai ainakin siihen käsitykseen mä oon päässyt... tähän sarjaanhan kuuluu omat hiusväritkin, jotka oon kans testannu ja ovat parempia kuin yksikään muu markkettiväri. Esimerkkinä voin kertoa sen, että jokainen hiuksia itse värjäävä varmasti tietää sen tunteen, mikä on kun väri on vaikuttanut ja peset seen pois, mutta et ole vielä laittanut hoitoainetta. Eli hiukset on melkoinen takkupesä, karheat ja tuntuu että ne on niin solmussa, että kestää tuomiopäivään saada ne auki, tai sitten vaihtoehtona on kalju. No, näillä väreillä sitä tunnetta ei oo, vaan hius (ainakin mun) on sileä ja pehmeä jo siinä vaiheessa kun väri on pesty pois, mutta hoitoainetta ei vielä ole laitettu. Tähän ei oo vielä yksikään muu kotiväri pystynyt. 

No nämä shampoot ja hoitoaineet menee ihan samaan kategoriaan, että muita vastaavia ei ole vielä vastaan tullut. Hiuksista tulee aivan uskomattoman hyvän tuntuiset. Hoitoaineen kanssa kannattaa miettiä vaikutusaikaa vähän pidemmäksi, niin lopputuloskin on parempi. Itse annan vaikuttaa ihan reilusti joskus 10 minuuttiakin. Tuon hiuksiin jätettävän hoitosuihkeen oon jo melkein loppuun kuluttanut ja tuo on sellainen tuote, että ei pärjää enää päivääkään ilman! Tuolla oon saanu taltutettua sähköisyydenkin vähemmäksi. Mulla kun on luonnostaan niin onnettoman ohut ja liukas hius ja sitten kun se on vielä värjäämällä pilattu, niin voi taivas se välillä oli niin sähköinen, että tuntui että se ei asetu kerrassaan mitenkään. Tämä hoitosuihke pelasti sen tilanteen.
Lämpimät suositukset siis tälle tuotesarjalle!





Tätä öljyä oon käyttänyt aina välillä ihan hiusten latvoihin ja välillä ihan tehohoitona.
Hyvä ja perus hiusöljy joka toimii monelle hiuslaadulle. Tämä on sellainen tuote, jota mulla on aina jemmassa. Välillä oon selvitellyt tytönkin kutreja tämän avulla, sillä kun luonnonkiharaa ja pitkät hiukset niin lopputuloksen voi vain kuvitella...


Tässäpä siis tämän hetken suosikkituotteet.





13 kesäkuuta 2017

Tenavien Tempaus'17

Sunnuntaina hypättiin autoon ja kurvattiin kohti Paavolaa ja Ruokolahden lavaa.
Edellisen kerran tuolla on tullut käytyä viimeksi varmaan joskus ihan teininä...
Joskus muinoin oli tapahtuma nimeltä RuukkiRock.... ja siitä ei sitten sen enempää :D

Mutta nyt esikoisen kummitäti vinkkasi meille tästä tapahtumasta ja hetihän me tietenkin tartuttiin tilaisuuteen ja lähdettiin liikenteeseen. Tapahtuma on siis nimensäkin mukaisesti lapsille suunnattu ja ihan ILMAINEN. Tapahtumassa oli esiintymässä pellepariskunta Nelli ja Niilo ja lapsille oli runsaasti erilaisia pisteitä, joissa kaikissa erilaista touhuamista. Kaikki on järjestetty ihan talkoovoimin ja hatun nosto moisesta ponnistuksesta jokaiselle asianosaiselle. Tapahtuma oli erittäin hyvin järjestetty ja touhua riitti koko ajaksi. Loistavasti viihtyi sekä lapset että aikuiset.

Tapahtumapaikalla seikkailivat myös Raahen Teatterin eläinhahmot lapsia ja
aikuisiakin viihdyttämässä.



Kuva on enemmän kuin huono, mutta siinä Nelli ja Niilo valmistautuvat esitykseensä.
Oli muuten kiva huomata, että valmistautuessaankin olivat huomioineet esitystä odottavat lapset ja viihdyttivät ja hauskuuttivat heitä, vaikka esitys ei ollut edes alkanut vielä.


Poniajelu oli tietenkin yks päivän kohokohtia...

Lapset nikkaroi meille ihan omin käsin linnunpöntön.
Tyypit paukutti nauloja kuin vanhat tekijät


Lisäksi oli palokuntalaisten järjestämää tehtävä rataa, sählyä, makkaranpaistoa, pullan paistoa, ongintaa (siis ihan oikealla ongella ja ihan oikein joessa....) ja vaikka mitä muuta mukavaa.
Tyttöä vielä onni suosi myös arvonnassa ja postissa on tulossa leffaliput.
Sää suosi meitä ja aurinko helli ihan täydeltä terältä koko päivän.
Oli kyllä tosi mukava reissu ja ens vuonna endottomasti uudelleen.

Tätä kauttakin kiitos esikoisen kummitätille seurasta ja kipeistä vatsalihaksista :D
Jos nauru todella pidentää ikää, taas saatiin lisävuosia aika roimasti!

Ja Kiitokset myös järjestäjille! Paljon ponnistuksia vaatii tuollainen päivä järjestää,
mutta siitä vaivannäöstä on palkkana ainakin iloisia ja aurinkoisia lasten kasvoja.
Todella onnistuneen tapahtuman loitte ja elämyksiä pienille ihmisille!





10 kesäkuuta 2017

Kesäpäiviä

Oikea kesä on täällä! Tällä viikolla ilmat sitten lopulta lämpeni ihan tosissaan ja viikossa käytännössä on tullut kunnon lehti puihin, nurmikko alkoi rehottamaan niin, että eilen jo sain kesän ekan kerran ajaa nurmikon. No ois sen voinu toki aikaisemminkin jo ajaa, mutta nyt se oikeasti näytti jo siltä,
että oli jo ihan pakko. Vaikka minä itse en todellakaan oo mikään auringonottajatyyppi, en sitte vähääkään, oon jo saanu rusketusrajat aikaiseksi. Mulla ei hermo kestä maata/istua kovin kauaa paikoillaan auringossa, ihan liian tylsää hommaa mulle. Mulla on aina oltava jotain tekemistä.

Alkuviikosta omenapuussa vain pienet lehdet, nyt se jo aloittelee kukintaa

Alkuviikon maisemia. Nyt on jo moninkertaisesti kesäisempi maisema


Metsäpolku tässä ihan meidän lähellä. Tämä on jännä paikka lasten mielestä.
Oikein sankka ja synkkä kuusikko ympärillä, paljon kaatuneita ja sammaloituneita puita.
Lapsilla mielessä ehkä miljoona teoriaa mitä kaikkea siellä metsässä VOI olla....
Onneksi tuo oma mielikuvitus sentään nykyisin jo pysyy aisoissa,
vois muuten olla liian jännä paikka minullekin...

Pisteet mulle, oon saanu jopa kesäkukat hankittua!!
ja kerrankin siinä vaiheessa kesää,
kun oikeasti löytyikin vielä jotain muuta kuin ne surkeimmat yksilöt!


Saa nähdä, kun ensimmäinen kunnon tuuli sattuu tulemaan, että lentääkö tuo rehu tuosta huitsin kuuseen, vai pysyykö pöydällä.... veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa!


Päivät on siis menny aika aktiivisesti ulkosalla. Lapsethan nyt ois siellä niin paljon kun voivat ja enemmänkin. Välillä joutunut vähän jopa rajoittamaan, etteivät auringon pistosta saa kun äkkiseltään tämä kesä pääsikin yllättämään. Nythän tuo ilma vähän viileni... mun mielestä onneksi!
Turhan kuuma oli mun makuun jo nukkua yöllä. Mun mieleen paras keli on just sellainen sopivan aurinkoinen ilma, max 20 astetta lämmintä, ei mielellään yhtään enempää. 

Mukavaa ja kesäistä viikonloppua jokaiselle ja nauttikaa olostanne!




05 kesäkuuta 2017

Kesälomatekemistä

Jokapaikasta saa lukea toinen toistaan huimempia listoja siitä, mitä kesällä TÄYTYY tehdä.
Eikö se ollutkaan lomailua varten? Mua jotenkin ärsyttää ajatus siitä, että kesää ei voi viettää ilman, että täytyy tehdä jotain ja sitten suurimmaksi osaksi tyypit vielä kehittää itselleen stressin siitä kaikesta mitä pitää kesän aikana tehdä. Toisaalta saa sitten lukea näitä surullisempia tarinoita siitä, kuinka ei voi tehdä kesällä mitään. Perheillä ei ole varaa ja lapset ovat käytännössä kesän neljän seinän sisässä. Toki raha asettaa nykypäivänä haasteet yhä useammalle perheelle kesän viettoa ajatellen, kaikille kun ei ole itsestään selvää edes se päivittäisen lämpimän aterian saaminen.
Tuntekoon piston sydämessään jokainen, joka kehittää itselleen stressin siitä helvetillisestä listasta, joka TÄYTYY kesällä tehdä, makoi mitä maksoi.... murr!

Jos mä jotain omista lapsuuden kesistä haluaisin palauttaa tähän päivään, se olis ehdottomasti heinäpellolle meno! Sen tunteen, tuoksun, fiiliksen kun nyt saisin takaisin, niin tekisin melkeen mitä tahansa. Mä oon varmaan ainoa, joka syksyisinkin nuuhkii vedet silmissä vasta puitua peltoa...
Joo, kyllä! Olen outo ja ylpeä siitä :D
Jos mulla jonain päivänä olisi mahdollisuus, järjestäisin vähävaraisille lapsille elämyskesiä vanhaan maalaismaisemaan.

Tässä omassa listassani vinkkejä kesätekemiseen lasten kanssa, joka EI maksa paljoa tai on jopa ilmaista.

1. Metsäretki
Lapsilla on onneksi taipumus kehittää seikkailu pienestäkin asiasta.
Menkää siis metsäretkelle, tutkikaa, ihmetelkää, löytäkää, keksikää retkellenne tarina. Syökää omat eväät, se pelkkä juustoleipäkin maistuu satakertaa paremmalta kun sen syö pihalla.
Ja ps. kaupunkilaisillekin vinkiksi, kaupunkien lähimaastoista löytyy kyllä metsiäkin tai edes puistoja...

Tässäkin viimekesäisessä kuvassa... vain pieni metsäpolku, mutta rajattomasti seikkailuja ja tarinoita... mutta vain jos osaa päästää mielikuvituksen valloilleen
- lapset osaa, anna niiden auttaa!


2. Puistopiknik
Tätä tuskin tarvinnee selittää enempää, jos jokapäiväinen ruoka on kuitenkin eteen taiottava, voi sen taikoa myös sinne puistoon mukaan otettavaksi. Ja kuten edellä, se ihan tavallinen eväsleipä maistuu paljon paremmalta ulkona syötynä, kuin siinä oman ruokapöydän ääressä.

3. Uimaranta
Ei liene kaipaa selityksiä

4. Jäätelöbileet/jätskikisa
Tarvitset muovimukeja, hedelmiä/marjoja ja mehua. Tikuiksi käy ihan vaikka lusikat.
Tee erilaisia mehujää yhdistelmiä ja anna lasten sotkea ja nauttia. Laita pystyyn kisa kuka tunnistaa silmät sidottuina jätskissä käytetyt hedelmät/marjat.
Ja on muuten satakertaa terveellisempiä kuin kaupan versiot...



5. Vesisota
Tähänkään ei tarvitse ostaa sitä huippukallista SuperSoakeria, vaan sen kaverin/äidin/naapurin pystyy kastelemaan täysin vaikka tyhjällä ketsuppipullolla. Pääasia että lapsilla on hauskaa, äidillä ei ehkä aina niinkään, mutta kun löysää sitä pipoa edes vähän niin on hauskempaa :D

6. Perinneleikit
Netistä löytyy jäätävä määrä oikeita vanhan ajan perinne leikkejä, jos ei omassa muistissa ole leikit säilyneet. Ne on hauskoja, niissä saa liikuntaa ja ennenkaikkea hyvän mielen.




Tässäpä listattuna ihan muutama idea, jotka ei maksa käytännössä juuri mitään.
Löysätkää hei jokainen vähän niitä kiristävän pipon nyörejä. Kesä on nauttimista ja elämistä varten. Sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että reissussa on oltava useampaan kertaan kesän aikana ja jokapaikassa pitää ehtiä käymään ja sitä, tätä ja tuota tekemään. Ottakaa hetki kerrallaan ja päästäkää se oma sisäinen lapsi irti, silloin on niillä lapsillakin oikeasti hauskaa ja sillä tavalla tehdään niitä muistoja, jotka oikeasti säilyy siellä muistissa ihan aikuisiälle saakka!

Jotenkin se jalkapallon perässä kompuroiva äiti on paljon hauskempi kuin se valkoisissa sandaaleissa ja minishortseissa puistonpenkillä istuva äiti... Vaikka lapset osaisivatkin keksiä jos jonkinlaisia seikkailuja ihan itsekseen, useimmiten niiden huikeiden seikkailuiden esteenä ollaan me vanhemmat!
Annetaan siis lepsille mahdollisuus seikkailujen kesään ja otetaan siitä kaikesta ilo irti itsekin.



ja hei... eihän sitten vedetä herneitä nenään, jookos? ;)




01 kesäkuuta 2017

Kesäkuun ensimmäinen

Kesäkuun eka päivä, ei kyllä ihan uskois! Täällä tuli hetki sitte lunta!!
Onneksi tuo oli vaan pelkkä kuuro, mutta silti... voisko se kesä jo oikiasti tulla!

Tänään meidän kuopus täyttää 5 vee, jäätävää miten tää aika meneekin, tyttökin täytti pari viikkoa sitten jo 6 vuotta. Oikeasti, tuntuu kyllä ihan hirveältä tää ajan kulu, kun aivan hetki sittenhän tuo nuorimmainen tuli enemmän kuin vauhdikkaasti maailmaan pikku nyyttinä. ja nyt se on jo noin iso!
Aamulla pikkumies mittaili itseään ja oli takuuvarma asiasta, että yön aikana oli kasvanut ja oppinut uusia temppuja, olihan hän nyt jo viisivuotias :)

Tässä on taas edellisestä postauksesta vähän vierähtänyt aikaa ja tuo aika on mennyt pääsääntöisesti ihan persiilleen. Ensin piti olla lapsilla kerhoilla synttärijuhlintoja jo vähän etukäteen, kun kerhot jäi lomalle jo aiemmin. No ne kaatu flunssaan... kevät retkille ja kevät kirkkoon kuitenkin pääsivät ja saatiin kevätkirkossa saateltua meidän ihana kerhotätikin eläkkeelle. Suurella tunteella lapset taas esiintyivät meille, olihan lauluesitystä harjoiteltukin ihan urakkahommina.

Sunnuntaina oli tarkoitus juhlia neidin ja tuon kuopuksen yhteissynttäreitä sukulaisten voimin, mutta se kaatui siihen, että sunnuntain vastaisena yönä tuli kylään YRJÖ.  Se niistä juhlista sitten...
Sehän sitten kaatoi petiin koko porukan ja siinä meni sitten esikoisen kevätjuhlat ja kevätkirkkokin. Laskeskeltiin, että viimeksi viitisen vuotta sitten meillä on näin raju oksennustauti ollut.
No ei sentään ihan vähän väliä tartte näitä kestää, mutta kyllä se heikkoon kuntoon veti koko porukan. Nyt ollaan jo sentään kuosissa ja kunnossa. Jos jotain positiivista täytyy tästä yrjöämisestä hakea niin tiiämpä ainakin, että mulla on lihaksia paikoissa, joissa en tienny niitä ees olevan...
Kipu paljastaa kyllä paikan!

Tuostapa tulikin mieleen, tämä oma ns. jemmaaminen... yleensä pyrin siihen, että jemmaan kaappeihin, pakastimeen sellaista säilyvää ja nopeasti valmistuvaa super helppoa ruokaa ja synttäreitä varten olin jemmannut limpparia ynnä muuta pikkusuolaista jne.
Nämä jemmat tuli kyllä todella tarpeeseen nyt kun perheen aikuisista kumpikin kaatuu yhtäaikaa.
harrastatteko te tätä jemmaamista? Tuossa sairastaessa mietin, että kannattaa se olla aina jonkinlainen pahanpäivän vara esimerkiksi just sairastumisia varten. Lirissä oltais oltu, jos ei jemmakätköjä ois ollut...

Mulla taas iski tukkakriisi huippuunsa ja niinpä siinä sitten kävi (TAAS) että tukka vaihtoi väriä...
Vielä on projekti vähän vaiheessa, joten kuvamateriaalia ei vielä ole tulossa.
Sitten vasta kun operaatio etenee...


Jospa nyt ois sairastelut sairasteltu hetkeksi ja päästäis viettämään vihdoin kesälomaa.
Esikoisella vielä lauantaina koululla pikainen käynti ja sitten se ois ekaluokka käytynä.
(kai mä saan vähän ees vetistellä tässäkin tilanteessa.... liian nopeaa nuo lapset kasvaa)











12 toukokuuta 2017

Annatko millaisen mallin?

Tätäkin postausta oon pyöritellyt mielessäni moneen kertaan ja joskus aiemminkin aihetta sivunnut ohimennen, mutta ajattelin kuitenkin pyhittää tälle ihan oman postauksensa.

Jokainen vanhempi varmasti, jossain vaiheessa ainakin, herää miettimään millaisen mallin antaa lapsilleen. Valitettavan usein se meiltä aikuisilta kuitenkin unohtuu, että olipa itsellä lapsia tai ei, niin ympärillä niitä on jokatapauksessa. Vaikka eivät olisi edes tuttuja lapsia, lapset kaikkialla ympäristössä ammentaa vaikutteet itseensä meiltä aikuisilta.

Konkreettinen esimerkki. Olen itse lapsille tolkuttanut alusta saakka, että pyörä TALUTETAAN suojatien ylitse, sitä EI ajeta. Näinhän sanotaan liikennesäännöissäkin.
Ollaan kerhomatkalla pyörällä, aikuinen ihminen ajaa suojatien ylitse pyörällä ja kieltämättä ei edes vilkaise tuleeko autoja... poika kysyy heti, että saanko ajaa minäkin.  No et tietenkään saa. Miksi tuo täti sitten saa ajaa. No ei sekään saisi ajaa.... Mutta miksi se sitte kuitenki ajaa?
Selitäppä tämä kohta 5 vuotiaalle, jolle on kyllästymiseen asti väännetty asiaa, että siitä suojatien yli EI ajeta ja miksi sitten aikuiset siitä noin vaan ajaa...

Esimerkki 2.
Olen lapsille teroittanut asiaa, että vaikka ulkona liikkuessa söisit vaikka paperipäällysteisen karkin, roska laitetaan lähimpään roskikseen, jos roskista ei ole lähettyvillä, roska taskuun ja kotona sitten roskiin. Taas ollaan liikenteessä pyörätiellä ja nyt talven jäljiltä kaikki paljastuneet roskat on herättäneet enemmän kuin ihmetystä lapsilla. Monta kertaa oon joutunu vastaamaan kysymykseen, miksi nuo on tuolla maassa. Niin, kun kaikki ei noudata sitä sääntöä, että roskat kuuluu roskiin, ei tien varteen. Mutta miksi kaikki ei vie niitä roskiin? Niinpä...
Ollaan kaupan edessä ja lauma koululaisia tulee kaupasta, roskis on alle kahden askeleen päässä, mutta roska silti pudotetaan maahan. Nuorimmainen sanoo heti; Kato, tuo ei laittanu roskiin tuota, miksi? Niinpä, seuraavana päivänä sama juttu mutta roskaajana oli ihan aikuinen ihminen, joka käveli meidän edellä pyörätiellä. Taas sama kysymys!

Näinkin yksinkertaiset asiat ja monta monta muuta on viimeisen vuoden aikana tullut eteen, joissa saa selitellä lapsille aikuisten käytöstä ja sitä miksi aikuisilla on eri säännöt kuin lapsilla. No eihän ne näissäkään tapauksissa erilaiset ole, mutta... miettikääs sitä miksi meidän nuoriso toimii kuten toimii.
Oisko meillä aikuisilla, IHAN JOKAISELLA peiliin katsomisen paikka.
Mistä muualta niitä pahoja tapoja opitaan kuin meiltä aikuisilta... no oppiahan voi monestakin paikkaa nykyisin, mutta pääsääntöisesti meillä jokaisella on tosiaankin peiliin katsomisen paikka!
Ei se riitä että koulussa ym. valistetaan ja opetetaan, jos muualla aikuiset vetää kaikelta opitulta mattoa jalkojen alta. En tässä halua syyllistää pelkästään koteja ja vanhempia, vaan tarkoitan ihan jokaista aikuista. Vaikka ei itsellä olisikaan lapsia niin ympärillä niitä on aina, halusipa sitä tai ei.

Niinkuin sekin, että moneen otteeseen on väännetty siitä, että kaverin kotona tehdään niin ja näin, miksi meillä tehdään näin? Kuten esimerkkinä se, että tullaanko koulusta suoraan kotiin vai jäädäänkö haahuilemaan koululle tai kylälle. No ei tasan jäädä jos minulta kysytään!
Siitäpä tuleekin sitten kysymys, että miksi kaverit saa jäädä? No, jokaisessa kodissa on omat sääntönsä, mutta mielestäni ekaluokkalaisen paikka  ei ole jäädä koulun jälkeen mihinkään haahuilemaan, vaan tullaan suorinta tietä kotiin ELLEI muuta ole ETUKÄTEEN sovittu esimerkiksi, että menee kaverille käymään ja sen kaverin vanhemmat on myös tietoisia asiasta ETUKÄTEEN. Selitäppä siinä sitten lapselle asia, että jokaisessa kodissa ei ehkä välttämättä edes välitetä missä lapsi liikkuu. Tietenkään asiaa en noin ole lapsille sanonut, mutta vaikeaa se on selittää niin, että lapsi sen ymmärtää...

Vai mitä te siellä ruudun toisella puolella olette mieltä; Onko eka-tokaluokkalaiselle ok pyöriä koulun jälkeen kylällä vai onko koulusta tultava suoraan kotiin?

Tätä listaa vois jatkaa ihan loputtomiin, sillä esimerkkejä löytyis ihan toooosi jäätävä määrä, mutta herättikö tämä teissä jotain ajatuksia? Ois hienoa kuulla myös muiden mielipiteitä asiasta ja etnkin lapsettomien, että tuleeko koskaan edes ajateltua tuolla kaupingilla kulkiessa, että siellä voisi umpioudot lapset ottaa esimerkkiä juuri sinun toiminnasta? Käveletkö päin punaisia? Ajatko suoraan suojatien yli pyörällä? Nakkaatko sen energiapatukan kääreen maahan vai roskikseen? Kuljetko nenä kiinni kännykässä? Väistätkö jalakulkijat asian mukaisesti kun olet itse auton ratissa? Ajatko päin punaisia? Tervehditkö kaupan kassalla? Kiroiletko? (tähän väliin tunnustus, kyllä kiroilen ja hävettää ittiäki ihan riittävästi, siinä annan todella huonoa mallia itsekkin)

Mitäpäs ootte mieltä?

Näiden ajatusten myötä, Mukavaa ja esimerkillistä viikonloppua kaikille.
Muistakaa hemmotella Äitejä sunnuntaina <3





10 toukokuuta 2017

Oi ihana kevät

Mä jokseenkin koitan pitää kielenkäytön kohtalaisen kurissa täällä blogissa, onhan tää ihan perheohjelma...
Mutta nyt ei meinaa pystyä eikä kyetä hillitseen itseään.

Tämän alkuviikon, siis käytännössä kahden päivän aikana oon liikkunut tuolla ulkosalla n. 13 kilometrin verran ja  oon saanu nauttia kerran auringonpaisteesta, jokaisen kilometrin aikana jäätävästä tuulesta, muutaman kilometrin verran lumisateesta, muutaman kilsan verran räntäsateesta ja muutaman kilsan näistä kaikista yhtäaikaa :O
Siis oikeesti, en ihan justiinsa muista milloin ois edellisen kerran ollut tällainen kevät, että yhtäaikaa voi tuulla niin että sielu jäätyy, samaan aikaan silti paistaa aurinko, mutta siltikin saman aikaan tulee taivaalta lunta/räntää.


Toukokuun 8 pv. vuonna 2017




Jotain rännän/lumen/rakeiden sekoitusta tuli taivaan täydeltä


Vaikka tuossa edellisellä viikolla sain käsiini elämäni parhaat uikkariostokset, ei nekään juuri mieltä lämmitä tällä hetkellä. Mulle alkaa ihan justiinsa riittää tää ihana kevät. Joko joku muukin siellä on kyllästynyt tähän? Aamulla kun laittaa koululaista kouluun saa pitää lottoarvonnan, mitä sille päälle ehdottelis; laitetaanko ihan toppaa vai vähän kevyempää vai kevyempää pienellä välikerroksella?
Kohta oon 8 vuotta näitä muksuja pukenu ulos eri ikäisinä enkä muista yhtään ainoaa kevättä millon tää pukeminen ois ollu näin vaikeaa arvioida ja jokseenkin tällä kokemuksella voisin jo luulla osaavani valita oikeat vaatteet.... kun vaan ne ilmat ois mun valintojen kanssa samaa mieltä!

Kyllä muuten sydäntä kylmää itsellä kun katselee näitä teinejä kouluun pyöräilemässä näillä keleillä. Valehtelematta melkein jokaisella nilkat paljaana (no ne on ollu kyllä koko talven paljaana näillä muutenki) päällä, revityt farkut, joita pitää päällä juuri ja juuri sivusaumat, eli paljastaa enemmän kuin peittää, takkina kevyt bomber ja joku toppi alla, ja se takki on tietenkin auki.


Onneksi tänään ei oo pakko poistua kotoa mihinkään... herättäkää mut sitte kun oikeesti on tullu kevät!