03 maaliskuuta 2012

Reippailua

Keväiset kelit hellii ulkoilijaa :) Tulipa tänäänkin reippailtua mini-ihmisten kanssa liki 2 tuntia tuolla auringon paisteessa ja vaikutukset kyllä olivat nähtävissä. Pikkuiset sammuivat unilleen kuin saunalyhdyt ja eipä tässä itsekkään ole haukotuksilta välttynyt. Raitisilmamyrkytys siis diagnoosina :)
Ei se ehkä tuo kunto olekkaan niin huono, kuin sitä aina välillä kuvittelee.
Jos pukkaat pienempää 2 tuntia rattaissa ja isompaa vedät pulkassa, maha-asukin riehuessa täyttä vauhtia liki koko tämän ajan ja siihen vielä lisätään vastukseksi auringon pehmentämä lumi pihamaalla... Kaikesta tästä selvittiin jopa ilman hengästymisiä, niin ei se kunto ihan nollissa voi olla.
Tässä siis yksi päivän positiivisista jutuista ;)

Edelliseen sitten lisätään vielä kaikki normaalit kotityöt pyykkeineen, tiskeineen ja ruuan laittoineen ja siihen lisämausteena vielä laitetaan se normaali muksujen perässä juokseminen ja vielä ollaan tolpillaan, niin kunto täytyy olla edes kohtuullinen. Itse todellakin olen luullut kunnon rapistuneen ihan pohjalukemiin tässä talven mittaan ja vähän on jopa hirvittänyt, että palautuuko se koskaan ennalleen, mutta positiivisena yllärinä kyllä on tämän päiväisen jälkeen ollut oma reipas olotila ja virtaa riittäisi vieläkin. Tai sitten se on vaan niin, että kevät aurinko on sekoittanut koko päänupin ja ei edes huomaa kuntonsa olevan heikko :D

Tällaisen action-päivän jälkeen tuli kyllä kieltämättä hillitön himo treenaamaan taas. Joka keväthän se iskee täydellä teholla, mutta nyt on jo toinen kevät meneillään, että tuo maha ehkä hieman hidastaa asiaa... No eipä tuota ole kuin muuan kuukausi enää jäljellä ja taas mennään, jos kaikki menee hyvin.
Sitten pääsee jälleen siihen riemukkaimpaan hommaan; Vaatekaapin setvimiseen, osastosta ei mahdu, osastoon mahtuu jälleen... Sitäpä siis odotellessa!

Kieltämättä täytynee myöntää, että tässä vaiheessa jo alkaa tuntumaan jälleen fiilikset; sais tää jo olla ohi...
Nyt siis meneillään tämä raskauden tympein vaihe... Maha tulee eteen lähes joka tilanteessa, selällään et kykene nukkumaan ja vessassa saat juosta vähän väliä. Siihen kun lisää vielä extrana maha-asukkaan yölliset riehumiset niin ei se aina naurata... Loppujen lopuksi aika kyllä menee niin hurahtamalla ohitse, että kohta sitä ollaan taas melkein entisellään. Johan tämä alku ja keskivaihekin on vilahtaneet ohitse ihan huomaamatta ja todellisuus paukahti silmille tasan siinä vaiheessa kun äitiyspakkauksen sai hakea postista.
Tässä sitä taas ollaan ja enää vähän aikaa H-hetkeen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Piristä päivääni jättämällä kiva kommentti :)