26 lokakuuta 2016

Kuulumisia ensilumen keskeltä

Aamulla sain ennen seiskaa herätyksen, kun poika tulee herättämään silmät selällään: Äiti, ulukona on lunta. Siinä puolitajuttomana asia ei kyllä kieltämättä kiinnostanu tippaakaan, mutta kylläpä oli mukavan näköistä pihalla kun ei ollutkaan enää synkkä pimeys vastassa. No, tämähän on toki vaan hetken huumaa taas, säätietojen mukaan huomiseen ehkä kestää lumi maassa ja se oli sitten tältä erää siinä... Paikallislehden nettisivuilta tosin sai taas lukea, kuinka pelti on rytissyt vähän siellä sun täällä.
Oikeesti hei, ikänsä näillä seuduilla asuneet, mikä siinä on niin jäätävän vaikeaa ajaa liukkaalla?
Mä vaan en tajua, sitä kaasuahan pystyy autossa sääteleen ihan ite ja jarrutkin niistä löytyy, tyypit vaan ei taida osata niitä käyttää tai sitten keskitytään kännyköitä rappaamaan aamuliikenteessä.

Aamupäivän näkymät takapihalta





Tällä viikolla ollaan vietelty syyslomaviikkoa. pienemmäthän ovat lomailleet kerhoista nyt jo toista viikkoa ja siltä se tuntuu äidistäki... on se vaan jännä kuinka paljon se "loma" lisää tuota seinille hyppimistä... Normaalit arkirutiinit kun ovatkin yhtäkkiä erilaiset eikä mihinkään tartte lähteä, on enemmän aikaa kiusata sisarruksia ja vanhempia ja keksiä mitä käsittämättömänpiä juttuja :D

No onneksi ens viikko tuo jo oikean arjen takaisin. Muutempa päivät on tosiaan menneet ihan normimeiningeillä. Tuossa kuukauden päästä onkin sitten reissua tiedossa, kun pakkaamma kamppeet ja teemme pienen road tripin suuntana Rovaniemi ja Santa Park.
Voitte varmaan kuvitella kuinka täällä ratkettiin liitoksista, kun muksut kuuli asiasta.
Olivat ensin tietoisia vaan, että reissuun ollaan lähdössä, mutta en ollut vielä paljastanut minne.
Nyt on sitten Santa Parkin nettisivut koluttu ehkä miljoonaan kertaan ja joululauluja kuunneltu ja mietitty joulupukin kiireisiä aikatauluja.

Tänään sain vihdoin korukaaoksenkin järjestykseen, kun edellisenä viikonloppuna varastoa siivotessa bongasin ylimääräiseksi jääneen pikkunaulakon, no ei ole enää ylimääräinen ja korutkin pysyy esillä ja järjestyksessä. Jospa tulee nyt niitä käytettyäkin, kun eivät ole enää tuhannen solmussa kaapin perukoilla



Ihan ok ratkaisu, vai mitä?


Huomenna saadaankin sitten vieraita kyläilemään ja lapsetkin pääsevät yökyläilemään yhden yön verran. Innoissaan odottelevat jo pääsyä... se on jotenkin niin jännää aina pakata kamppeet ja mennä edes hetkeksi eri ympyröihin ja etenkin ilman äitin ja isin komentoa :D

Ja viikonloppunahan muuten pitäis taas paukasta rytmit sekaisin ja muistaa siirtää kelloja...
Mukavaa loppuviikkoa jokaiselle!










2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitti :) Kerrankin joku hyödyllinen AHAA-elämys, joka pääsi käyttöönkin asti :)

      Poista

Piristä päivääni jättämällä kiva kommentti :)