07 toukokuuta 2014

Mitäs meille?

No sitähän meille, mitä lapsiperheille useimmiten kuuluu; tasaista arkea! Ulkoilua, siivousta, arjen pyöritystä jne. Vappukin oli ja meni ja omissa silmissä sekin on nykyisin vain ylimääräinen syy ihmisille vetää pää täyteen viinaa ja aamulla ihmetellä miksi elämä potkii päähän... no kukin tavallaan, mutta sääliksi käy, jos juhlapyhät ovat ihmisille vain ryyppäämistä varten...Ei siinä juhlimisessa mitään pahaa toki ole, jos vain ihmmiset osaisivat käytäytyä. Nykyisin kun tuntuu että ihmisillä ei ole mitään moraalia taikka käytöstapoja edes selvin päin, niin mitenkäs sitten humalassa...

Meidän vappu meni rauhallisesti kotosalla ja vapunpäivänä käytiin toki mummilassa munkkeja notkuvan pöydän äärellä. Taivas varjele, että olikin hyviä...
Nuorimmaisella oli sokerikuorrutus hiuksissaan vielä kotiin tullessakin :)


Muuten meidän päivät onkin menneet ihan normaalilla tahdilla. Paljon ollaan ulkoiltu ja lenkkeilty. Jokseenkin vaan ihmetyttää nämä ilmat ja esikoisellekkin on saanut selittää moneen otteeseen miksi yhtäaikaa paistaa aurinko ja etupihalla sataa lunta, mutta takapihalla ei. Mitenpä tuonkin selität niin järkevästi, että se tyydyttää jäätävää kyselyikää läpikäyvää pikkupoikaa?


Eilisen ihmetykset aiheutti terassille pudonneet Fasaanin höyhenet...
Meillähän pihassa pyörii useampikin fasaani :)


Eilinen ilma ei oikein houkutellut pidempään ulkoiluun, niin korvaksena ulkoilun vähyydestä tekaistiin muutama peltillinen pullaa ;)


Iltaa kohti ilma sitten parani, vaikka viima olikin aika jäätävä...
tossua toisen eteen, niin voi löytää itsensä ehkä yhdestä maailman rentouttavimmista paikoista:


Täällä lepää niin silmä, hermot kuin sielukin :)


Aurinkoista keskiviikkoa kaikille <3


3 kommenttia:

  1. Ihania kuvia taas kerran :) Meri on minullekkin todella tärkeä elementti, siellä lepää niin sielu kuin ruumiskin. Ihanaa kevättä teidän perheelle!

    VastaaPoista
  2. Sitähän se lapsiperheen arki on, mutta nuo pullat kyllä näyttää herkullisilta....kuin myös munkit. Meidänkin vappu meni rauhallisesti, saunomiset ja kotona oleilua, ei tuota tarvinnut edes niitä saunaolusia juoda. Ihanan rauhallista. Samaa mieltä veden äärellä olemisesta, muista eräänkin kerran istuneeni Pöyryllä joen rannalla ja vain kuunnelleeni veden ääntä...ja lapsen porinoita; joskus yksin, mutta usein rakkaan lapsen kanssa. Kummallista, nyt tuli mieleen, että en koskaan siippani kanssa. Ehkä hän ei ole joutanut minun kanssa istuskeleen rannassa enää pitkiin pitkiin aikoihin....ei kyllä se lapsikaan enää, koska ei ole enää pikkupoika eikä jouda äitiliinin kanssa lähteen rantaan istuskeleen. Niinhän sen tietysti kuuluu ollakin, mutta nyt äiti istuu siellä yksin....

    VastaaPoista
  3. Mutta aurinkoisia päiviä odotellessa on kiva rapsutella pihalla, kun aina ei kuitenkaan sada...eikä vielä ole kuuma haravaoida - täytyy ottaa positiivisuus irti kaikesta mahdollisesta! Ja on se vaan niin mukavaa olla luonnon helmassa...

    VastaaPoista

Piristä päivääni jättämällä kiva kommentti :)