Vettä tulee, on harmaata, mini-ihmiset hyppii seinille ja vatsahaava uhkaa tällä kahvimäärällä...
Noo, aikansa kutakin... josko huomenna ois jo parempi päivä.
Viimeaikoina nämä mun illat on melkolailla menneet näissä tunnelmissa:
Eli bloggailua... saatöä... vääntöä... ja kääntöä ja kaikkea siltä väliltä... Huomatkaa terapiaturkinpippurit ;)
Minit kun on onnellisesti untenmailla, alkaa äiteen hommat silloin. Näitä kun ei kaikin ajoin kykene tuon vilperttilauman kanssa tekemään ja jos tekeekin, niin teksteissä taitaa olla enemmän kirjoitusvirheitä kuin muuta tekstiä yhteensä... Noo, illat on sitä äiteen aikaa sitte.
Onneksi niitä aurinkoisiakin päiviä on mahtunut aina väliin ja silloinpa pyritäänkin suunnistamaan ulkosalle.
Olihan naperot tuossa toissapäivänä melkisen täpinässä kun käytiin kävelyllä ja käytiinkin eri suunnalla ja suunnistettiin tuohon lähelle katsomaan hevosia :) Taisipa vähän ehkä hirvittääkkin semmoset isot elukat, mutta muisteltavaa ainakin riitti ja jokaiselle on pitänyt reissusta kertoa. Kuvia tuolta ei valitettavasti ole, kun oli akku luurista niin vähänä, mutta nämä aurinkoisen päivän otokset nyt kuitenkin :)
Miljoonas kuva...
arvatkaa vaan saiko taustalla olla liki sirkus Finlandia, että nämä sai olemaan yhtäaikaa samassa kuvassa... saati katsomaan kameraan yhtäaikaa...
"Saamarin äittä... tunkenu jalkoihin nuo ihme kapistukset... miten näillä kävelee.... hmmmph"
Pyrkineekö naapurin puolelle...?
Sisko ja sen Veli...
"Auttakeeeee... näil ei pääse ylös!!!!"
Ihania syksyisiä kuvia! Siis nämähän ne on niitä arjen pieniä iloja, kun saa pienten kans lähtä ihmetteleen maailmaa...Vaikka on eka työ saada kaikki pukeisiin, ensin lapset ja sitten ite, saa palkintonsa siinä kuinka lapset on tohkeissaan ulkona kattelemassa KAIKKEA. Ja kun talvi tulee, löytyy hangelta kaikkia ihania jälkiä...Muistan elävästi omalta kohdalta kysymyksen, joka tuli melkein aina, kun pääsi pihamaalle: "Äiti tuu äkkiä kattoon, mikähän tästä on menny???" Siinä sitä saa äippä muistella vanhoja koulukirjoja, että minkähänlaiset ne nyt olikan minkä elukan jäljet.... Mutta ihanat muistot jää kyllä. Nautitaan näistä syksyisistä ilmoista kun voidaan , talvi tulee kun on sen aika.
VastaaPoistaNiinpä... mä jo melkeen kauhulla odotan, että kuin oon suorastaan lirissä näiden kanssa, kun KAIKKI pitää alkaa selittämään kun välillä jo nyt pukkaa harmaata hiusta tuon kyselyn määrän kanssa ;)
VastaaPoistaIhania lapsia :) Minkäikäinen tuo teidän pienin on? Meillä on 1 v 3 kk ja nyt on pikkuhiljaa helpottanut toi kenkien kanssa kävely. Kun ne talvikengät vaan on liian isot..
VastaaPoistajaana <3 www.kauniinkarumaailma.com