Mitään järkeväähän me ei tässä oikeastaan olla touhuiltu, oleskeltu, helteessä ulkoiltu, rannalla käyty ja syöty ihan hulluna jäätelöä. Taas varmaan saan kesäihmisiltä ne virtuaaliset puukot suoraan keuhkoihin, kun kitisen tätä helvetillistä kuumuutta, mutta tää vaan ei oo mun juttu alkuunkaan. Mä haluan nukkua yöllä peitto päällä, ilman heräämistä hiestä märkänä, haluan liikkua ilman sitä tukalaa ja nihkeää oloa, haluan kyetä hoitamaan kotihommatkin ilman sitä nihkeää ja tympeää oloa.
Maanantaina vaihtuu elokuu ja se on mulle se virallinen "henkiin heräämisen" päivä :D
Hartain illuusio tällä hetkellä on se pimenevä elokuun ilta, joka viilenee jo niin että voi vetäistä villatakin hartioille kun iltasella ulkona istuu.
Meidän kävelymaisemia... tuonne metsäpolulle kuulemma pitää lähteä seikkailemaan, kuulemma siellä on taikametsä! Taikoskohan nuo metsän haltijat taikka muut mörököllit nämä helteet samalla huitsin kettuun...?
Mini-ihmiset kävelyllä. Tytöllä tais olla AnniinaBalleriina esitys kesken lenkin,
mutta mahtuuhan tuolla vetäiseen laajemmankin balettishown.
mutta mahtuuhan tuolla vetäiseen laajemmankin balettishown.
Lasten suusta kuultua näin helteiden aikaan:
- Äiti, miksi kännykkä jää mun nahkaan kiinni? ööö.... ilmeisesti oli hiukka nihkeä olo jollakin muullakin.
- Äiti, miksi kännykkä jää mun nahkaan kiinni? ööö.... ilmeisesti oli hiukka nihkeä olo jollakin muullakin.
- Äiti, täällä on niin kuuma että musta tulee jäätelö ja mää sulan.
- Äiti, käykö kipiää ku se aurinko pistää..? tovi piti miettiä, mutta kysehän oli siis auringonpistoksesta
että näin... nyt odotellaan oikeasti käden kyynäspäitä myöten ristissä, että tämä hellehelvetti loppuis ja sais vähän normaalimman arjen takasi.