Tässä kun istahdin koneen ääreen teekuppi ja ruisleivät seurana, niin täytyy kyllä todeta että väsy painaa enemmän kuin laki sallii, vaikka kello ei ole vielä edes ihan yhdeksää... joko mulle on tullu vanhuus tai sitte oon vetäny monta päivää taas niin kierroksilla, että jossain vaiheessa kroppa muistuttaa siitä levon tarpeesta, koska pää on niin umpiluuta ettei itse tajua pysähtyä, hehh... Veikkaan todellakin jälkimmäistä eli kierroksilla on menty jo ihan riittävästi.
Taustalla pauhaa Kärppien peli eli jos teksti on jokseenkin kummallista, se johtuu siitä, että toinen puolikas aivoista seuraa peliä ja toinen puolikas yrittää epätoivoisesti antaa sormille käskyjä naputella konetta...
Pääsiäinen ei juurikaan poikkea meillä muusta arjesta, vähän ehkä pientä herkuttelua ja askarteluja tietenkin ja suklaamunia, mutta muuten mennään ihan normi rutiinien mukaan. Mini-ihmiset saikin tuossa viikolla vähän pääsiäispostia ja tokihan siitä riemu repesi kun pääsiäisaskartelutarvikkeita paljastui lähetyksestä (Kiitos sinne, minne kiitos kuuluu!)
ja touhuamaan piti päästä heti eikä minuutin päästä.... höyhenet pöllyten vauhdilla pöydän ääreen; Äiti tuu jo!... join vesilasillisen..... Tuu jo!!!.... laitoin lasin tiskikoneeseen.... TUUUUUUU JO, ÄITI!
Volumet oli jo sitä luokkaa, että en enää viitsinyt uhmata mini-ihmisten alkavaa raivokohtausta, vaan marssin kiltisti pöydän ääreen työnjohtajaksi.
Äitiiiii, nämä kalvat jää kiinni (siis juniorin suurin ongelma oli sormiin kiinni jäävät höyhenet...)
Esikoiselta homma käy jo näppärästi ja ihan ilman ohjeita tuon korttipohjan värkkäsi.
Kumpi lie enemmän liimassa kortti vai tekijä itse? no väliäkös tuolla kun kivaa on, paitsi ne kiinni jäävät kalvat.
Neiti taas jokseenkin keskittyi noihin tyttöjen väreihin höyhenvalinnnoissaan
Tiukkaa keskittymistä
Jälkikäteen mietin että pyyhkikö se tuo poika liimat paitaansa vai mitähän tuo oikeen tuossa touhuaa.... Luultavasti liimat vilahti paitaan.
Mitäpäs tässä enää muuta kuin:
Toivottaapi koko meidän pesue!
