Mulla on tässä jo jonkin aikaa vaivannut jonkinlainen identiteettikriisi tämän blogin kanssa ja oon pitkään pähkäillyt mitä tämän kanssa tekisi. Lopettaminen ei ole mielessä käynyt kertaakaan ihan tosissaan, mutta jotain tälle haluaisin tehdä ja lähteä kehittämään eteenpäin.
Tämä blogihan on vähän tällainen elämän mittainen projekti, joka ei koskaan tule valmiiksi.
Aina voi kehittyä ja kehittää uutta, oppia uutta, aina voi asiat tehdä paremmin ja paremmin.
Ehkä just siksi tää on sitä, mitä mä haluan tehdä, koska blogin kanssa et ikinä voi sanoa olevasi tarpeeksi hyvä, ammattilainen tms, koska aina voi kehittää itseään lisää. Nälkä kasvaa syödessä!
Ja siinä se jutun juju just on!
Kehittämistarpeita näkisin omassa blogissa paljonkin.
- laatu ihan kokonaisvaltaisesti
- laadukkaammat kuvat
- erityishuomio tekstin laatuun (eli hakkaan päätä seinään ja yritän olla tulematta sokeaksi omalle tekstille -> oikoluku abaut 20 kertaa ennen julkaisua)
- laadun parannus niin, että blogista heijastuu vielä enemmän oma persoona
Yhteistyöjuttuja voin kyllä tehdä, mutta tarkasti harkittuna ja vain sellaisista joista aidosti olen itse kiinnostunut ja voin aidosti kokea, että esimerkiksi omalla tuotetestauksellani voisin antaa teille lukijoille riittävän tarkkaa kuvausta tuotteesta, rehellisesti. Tästäpä muuten tulikin mieleen, että jos itse pääsisin kehittämään blogiportaalien kampanjoita, niin muuttaisin ehdottomasti heti välittömästi sen, että yhdestä tuotteesta/tuotemerkistä bloggaa heti sen 20 bloggaajaa... Mielestäni sellainen sisältömarkkinointi ei palvele ei tuotetta/brändiä, ei bloggaajaa itseään, ei lukijoita eikä portaalia.
Lähinnä se taitaa nykyisin ärsyttää lukijoita. Markkinointikin tulisi ehdottomasti hoitaa niin, että kampanjat rajattaisiin huomattavasti pienemmälle kirjoittajaryhmälle, silloin niitä samanlaisia postauksia ei tulisi kymmeniä, jotka jäävät sitten lukijoilta kokonaan lukematta liiallisen tyrkytyksen vuoksi. Pahimmassa tapauksessahan liika tyrkytys jättää lukijoille ärsytyksen itse tuotetta/bändiä kohtaan, mikä ei takuulla tuo tuotteelle lisämyyntiä. Eli paljon paljon tarkemmin kohdennettua sisältömarkkinointia lähtisin toteuttamaan, jos siihen itse pääsisin vaikuttamaan. Määrä ei korvaa laatua mainospostauksissakaan... kuten ei missään muussakaan!
Itse koen, että haluan tuottaa rehellistä tekstiä ilman turhaa kaunistelua.
Jos on huono päivä, niin sen voi sanoa ääneen ihan reilusti. Jos minulla on mielipide jostain asiasta, sen voin sanoa ääneen vaikka siitä joku vetäisikin herneen nenään, kyseessähän on vain minun mielipide johon minulla on täysi oikeus. En halua edelleenkään tuottaa sisältöä, jota joutuisin turhaan siloittelemaan tai värittämään totuutta. Tavoitteena siis on olla entistä enemmän aito minä, vaikka se ei kaikkia miellyttäisikään. Rakentavaa palautetta haluan ehdottomasti saada, ilman kritiikkiä ei koskaan voi kehittyä.
Vaikka blogi on pieni minimaalinen pintaraapaisu mun elämästä ja arjesta haluan sen olevan just sellainen kuin oikeasti olen. Katsotaan mihin tämä vielä johtaa!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogi. Näytä kaikki tekstit
09 toukokuuta 2017
29 huhtikuuta 2017
Toimii, ei toimi, toimii... ja kuulumisia
Blogi nimittäin, tai paremminkin blogger ja hermot on riekaleina.
Minähän tuossa jokin aika sitten vaihdoin aivan täysin uuteen teemaan bloggerissa ja sen kanssa saikin säätää pitkät tovit, että sai edes tyydyttävän lopputuloksen aikaiseksi.
Käytössä sitten osoittautu enemmän kuin raivostuttavaksi koko systeemi ja jouduin palaamaan suunnilleen entisen malliseen teemaan, ärsyttävää! Tuntikausia turhaa työtä.
Välillä en edes päässyt vastailemaan kommentteihin, joten siitä viivästys edellisen postauksen vastauksiin, pahoittelut siitä :(
Tässä oonkin moneen otteeseen miettinyt, että vaihtaako kokonaan blogialustaa, vai mitä tässä tekisi. Jotenkin tuntuu, että koko ajan joku tökkii ja ei toimi, seuraavana päivänä taas toimii ja sitten taas ei.
Minullahan tunnetusti ei hermot kestä toimimattomien systeemien kanssa.
Samalla teemalla on mennyt ihan tämä arki elämäkin kuluneella viikolla, toimii ja ei toimi.
Ei vaiskaa, mutta jotenki on ollut melkoinen hulinaviikko , kun on ollut kerhojen naamiaiskekkereitä, koulun juttuja, lääkärikäyntiä ja herra ties mitä kaiken muun normaalin lisäksi. Se on muuten jännä ilmiö, että kaikki ns. ylimääräiset menemiset ja tekemisetkin tuppaa kasaantumaan kaikki aina yhteen viikkoon. Sittempä sitä ei enää viikonloppuna muista hädin tuskin omaa nimeään enää.
Onhan tää niin nähty jo... Lapsille tietenkin on hienoa, kun on vappunaamiaisia ja kaiken maailman härpäkettä, mutta jospa vain tuo aikuisväestökin osaisi juhlia edes suunnilleen järkevästi...
Koittakaapas nyt sitten juhlia vappu asiallisesti ja sillee tietenkin mielellään, että vielä tiistainakin kehtaa peiliin katsoa :D Mukavia vapaita siis kaikille.
Minähän tuossa jokin aika sitten vaihdoin aivan täysin uuteen teemaan bloggerissa ja sen kanssa saikin säätää pitkät tovit, että sai edes tyydyttävän lopputuloksen aikaiseksi.
Käytössä sitten osoittautu enemmän kuin raivostuttavaksi koko systeemi ja jouduin palaamaan suunnilleen entisen malliseen teemaan, ärsyttävää! Tuntikausia turhaa työtä.
Välillä en edes päässyt vastailemaan kommentteihin, joten siitä viivästys edellisen postauksen vastauksiin, pahoittelut siitä :(
Tässä oonkin moneen otteeseen miettinyt, että vaihtaako kokonaan blogialustaa, vai mitä tässä tekisi. Jotenkin tuntuu, että koko ajan joku tökkii ja ei toimi, seuraavana päivänä taas toimii ja sitten taas ei.
Minullahan tunnetusti ei hermot kestä toimimattomien systeemien kanssa.
Samalla teemalla on mennyt ihan tämä arki elämäkin kuluneella viikolla, toimii ja ei toimi.
Ei vaiskaa, mutta jotenki on ollut melkoinen hulinaviikko , kun on ollut kerhojen naamiaiskekkereitä, koulun juttuja, lääkärikäyntiä ja herra ties mitä kaiken muun normaalin lisäksi. Se on muuten jännä ilmiö, että kaikki ns. ylimääräiset menemiset ja tekemisetkin tuppaa kasaantumaan kaikki aina yhteen viikkoon. Sittempä sitä ei enää viikonloppuna muista hädin tuskin omaa nimeään enää.
Pääsiäinenkin oli ja meni ja nyt juhlitaan jo vappua. Onneksi tääkin on kohta ohi :D
Mulle ei jotenkin sovi yhtään nämä ylimääräiset juhlapyhät, varsinkaan tällaiset, jotka itse oon ristiny ihan vaan ylimääräisiksi ryyppyjuhliksi. No, ei koske mua millään lailla vappuriennot (no ei kyllä koske mitkään muutkaan), mutta ennemmin elän tavallista arkipäivää aikatauluineen. Mä aina perinteisesti toivon tällaisille juhlapyhille, kuten vappu, juhannus, uusi vuosi jne. oikein surkeaa ilmaa... Känniläiset perseilee silloin vähemmän ja myös kuolonuhrien määrä on yleensä pienempi...Onhan tää niin nähty jo... Lapsille tietenkin on hienoa, kun on vappunaamiaisia ja kaiken maailman härpäkettä, mutta jospa vain tuo aikuisväestökin osaisi juhlia edes suunnilleen järkevästi...
Tällä hetkellä lasten huoneet on vallanneet serpentiinit ja ilmapallot. Eilen ei meinannut liikkumaan päästä, kun ihan itse huoneensa vappukuntoon laittoivat.
Kuvamateriaali on kyllä jäänyt viimeaikoina ihan minimiin. Jotenki ei vaan oo tullut kuvattua mitään, vaikka puhelinhan on taskussa aina, tai ainakin käden ulottuvilla.
No toisaalta, kun en muutenkaan mikään asukuvia ottava ihminen ole, niin eipä ole juuri kuvattavaakaan, kun arjen uniformu mulla on ulkoiluvaatteet ja lenkkarit :DKoittakaapas nyt sitten juhlia vappu asiallisesti ja sillee tietenkin mielellään, että vielä tiistainakin kehtaa peiliin katsoa :D Mukavia vapaita siis kaikille.
06 helmikuuta 2017
Ohjeita bloggaajille
Päätin itsekkin koostaa tekstimuotoon omia huomioitani ja ohjeita aloitteleville bloggaajille.
Ja miksipäs ei, toivottavasti tästä saa jotain irti myös jo kokeneemmatkin bloggaajat.
Itsellä tulee bloggaamista tänä vuonna täyteen jo 7 vuotta. Välillä tahti on olllut hiljaisempaa, välillä aktiivisempaa, mutta oikeasti, aika monta vuotta on hurahtanut tämän harrastuksen parissa.
Ohjeet on ihan satunnaisessa järjestyksessä, mutta jokainen varmasti osaa sieltä poimia ne parhaat tärpit just itselleen.
1. Ulkoasu
Pidä ulkoasu simppelinä ja siistinä. Panosta selkeyteen ja sellaiseen harmooniseen ja tasapainoiseen ulkoasuun. Muista tsekata myös se, miltä blogi näyttää mobiililaitteilla. Yhä vain useampi kun nykyisin lukee blogit kännykällä tai tabletilla. Mieti tarkkaan jokaisen postauksen ensimmäinen kuva, se kun on aina ensimmäisenä esillä, kun jaat postauksen esimerkiksi facebookiin. Itselläkin on tässä huimasti parantamisen varaa.
2. Tee sitä OMAA juttua OMALLE kohderyhmälle
Eli älä lähde kopioimaan! Oma juttu on aina oma juttu ja kun tekee just sitä omaa, se heijastuu teksteisin ja on lukijallekin inspiroivampaa. Ja tietenkin myös itselle. Innostus bloggaamiseen ei tule kestämään kauaa, jos kirjoittaa jotain muuta kuin mikä itseä aidosti kiinnostaa. Mieti mitä haluat kirjoittaa ja millaiselle kohderyhmälle, kun tekstit ja kohderyhmä kohtaavat toisensa hyvin, löytyy myös lukijat. Nykyisin tuntuu, että blogeilta vaaditaan aina vain enemmän ja enemmän. On oltava täydelliset kuvat, täydellinen teksti, täydellinen postaustahti ja kaikki on oltava täydellistä. Mikään ei ole täydellistä, jos se mitä teet ei ole juuri sinun omaasi! Ja mikä onkaan sitten sitä täydellistä?
Mun mielestä täydellistä on juuri se, että tekstistä ja koko blogin "olemuksesta" paistaa se rehellisyydellä, sydämellä ja sillä kirjoittajan omalla intohimolla tehty työ blogin eteen.
Mulle itselleni tärkeintä on juuri se aitous!
3. Ole rehellinen
Sekä itsellesi että lukijoille. Omasta elämästä ei tarvitse yksityiskohtaisesti kirjoittaa. Tosiasiassahan blogeissa koetaan vain pintaraapaisuja bloggaajien oikeasta elämästä. MUTTA kirjoita rehellisesti!
Lukijat ei ole idiootteja, vaan hyvin äkkiä lukijat kaikkoaa, jos huomaavat postausten olevan feikkejä.
Tähän voisin heittää karkean esimerkin. Postaat terveellisistä elämäntavoista ja annat lukijoiden ymmärtää, että elät superterveellisesti, kannustat lukijoitasi terveelliseen elämään... sitten postaat muualle someen kuvia ym. kun vedät baari-iltojen jälkeen jäätäviä mättöannoksia grillillä...
4. Verkostoidu
Liity facebookin bloggaajaryhmiin ja lisää postauksesi aina myös niihin. Niitä on todella paljon, joten valinnan varaa riittää kyllä. Valitse itsellesi juuri ne parhaat ryhmät, joista uskot tavoittavasi eniten kohderyhmääsi. Kommentoi muiden blogeihin, asiallisesti tietenkin :) Itse olen kommentoinnissa ihan superlaiska, se täytyy tunnustaa!
5. Kaupallisuus
Jos teet kaupallisia yhteistöitä, tee niitä harkiten. Liika on aina liikaa ja sillä helposti myös kadottaa lukijat. Ei ole oikein ei sinua, ei lukijoita eikä yhteistyökumppaineita kohtaan, että postaat tuotteesta, joka ei sinua itseäsi edes kiinnosta ja se näkyy myös läpi tekstistä. Ei ole oikein ottaa vastaan tuotetta ja kehua se maasta taivaaseen vain sen vuoksi että tuote on saatu ilmaiseksi ja jos siitä ei edes aidosti ole sitä mieltä. Rehellisyys tässäkin asiassa ja kohtuus. Valitse yhteistyöt niin, että ne todella kiinnostaa sinua ja kohderyhmääsi ja postaa totuudenmukaisesti.
Esimerkki: Saat yhteistyön kautta meikkivoiteen, joka ei sovellu sinun iholle alkuunkaan.
Sano se myös postauksessa oikein, mutta anna esimerkiksi oma arviosi millaiselle iholle tuote mahdollisesti voisi sopia.
6. Kunnioitus
Kunnioita blogatessasi itseäsi, mutta myös lukijoitasi. Vastaa kommentteihin asiallisesti.
Liiallinen hypetyskään ei ihan toimi eli jokaiseen positiiviseen kommenttiin ei ehkä kannata kuitenkaan vastata tyyliin, Iik, ihanaa kiitos. Varaudu myös niihin negatiivisiin kommentteihin ja valmistaudu kunnioittamaan myös niitä. Jokaisella lukijalla on sinusta oma mielipide ja sen he voivat tuoda julki, kunnioita siis myös (tiettyyn rajaan asti) näitä negatiivisempia kommentteja ja vastaa niihinkin asiallisesti. Monella negatiivisella tyypillä voi mieli muuttua, kun saa negatiiviseen positiivisen vastauksen. Kritiikki on kestettävä, jos ei kestä niin joutuu opettelemaan kestämisen, mikäli aikoo blogata :)
7. Harkitse, suunnittele ja vielä kerran harkitse
Muista se, että kaikki mitä laitat nettiin kerran pysyy siellä!
Eli mieti tarkoin kuvat mitä julkaiset. Jos pidät esimerkiksi perheblogia ja julkaiset kuvia lapsistasi.
Harkitse tarkasti mitä ja millaisia kuvia julkaiset! Postauksissa muista pysyä asialinjalla.
Esimerkki. Monia supersuosittuja blogeja seuraa todella nuoret.... ihan lapset! MUN mielestä on todella väärin, että näiden lasten esikuvana pitämät henkilöt julkaisevat sellaistakin materiaalia, että aikuisellakin ihmisellä leviää silmät järkytyksestä. Vaikka itsensä blogin kautta "tuotteistaa" niin säädyllisyys täytyy pitää mielessä, sillä seuraajina voi olla todellakin lapsia!
Aina täytyy muistaa se, että kun täällä julkisesti kirjoitetaan ja julkaistaan kuvia, videoita jne. että pitäydytään hyvän maun rajoissa ja muistetaan se, että me voimme olla esikuvia monelle nuorelle.
Millainen esikuva haluamme olla?
8. Mieti milloin julkaiset
Tämän oikeastaan oppii vain kokeilemalla. Testaile siis eri kellon aikoja julkaisuajankohdiksi.
Kohderyhmästä riippuen kävijämäärät voi moninkertaistaa julkaisemalla oikeaan aikaan.
Esimerkiksi mun omaa kohderyhmää tavoitan ehdottomasti eniten, kun julkaisen postauksen klo 16-17 välillä. Ajattele lukijan kannalta: milloin lukijakuntasi on eniten koneella/kännykällä.
9. Otsikointi
Mieti tarkkaan postauksen otsikko. Sen tulee olla sellainen, että herättää lukijan mielenkiinnon ja ennen kaikkea saa klikkaamaan sen koko postauksen auki. Omasta mielestä hyvä otsikko on informatiivinen ja iskevä, mutta ei liikaa paljastava. Ainoastaan, että se mielenkiinto lukijalla herää ja halu avata se postaus luettavaksi. Tässä asiassa itsellänikin on niin paljon parannettavaa, että melkein hävettää
10. Luonnostele
Kirjoita luonnoksiin tai vaikka paperille ylös ajatuksia, lauseen pätkiä, ihan mitä mieleen juolahtaa.
Niistä saattaa poikia antoisia postauksia siinä vaiheessa, kun pää lyö muuten tyhjää ja ideoita ei ole. Sillä hetkellä kun inspiraatio on päällä, käytä se hyväksesi ja kirjoita luonnoksiin tekstipohjia valmiiksi. Niitä on kätevä sitten pienellä täydennyksellä saattaa julkaisukuntoon. Itselläni on varmaan kymmeniä luonnoksia, joista jokin aina välillä saattaa pompata ajankohtaiseksi ja pääsee julkaisuun asti.... ja moni ei pääse ikinä!
Blogi on kuin palapeli, kun kaikki palaset saa loksahtamaan paikoilleen, se on antoisa harrastus, josta joku voi tehdä jopa työn itselleen. Älä odota ihmeitä liian lyhyessä ajassa. Panosta blogiisi ja anna sille aikaa, anna myös itsellesi aikaa rakentaa juuri se sinun näköinen blogi. Tee omaa juttuasi kopioimatta muita ja nauti siitä tekemisestä. Jos alkaa tökkimään eikä tekstiä irtoa, inspiraatio hukkuu.... anna hukkua! Vetäise hetki henkeä ja yritä uudelleen kun siltä tuntuu. Tätä ei pidä tehdä väkisin! Väkisin tehdyistä teksteistä paistaa läpi se väkinäisyys ja sillä saa lukijat kaikkoamaan ja vain pahaa mieltä itselle ja lukijoille. Mutta se, että kun kirjoittaja itse nauttii tekstien kirjoittamisesta ja seisoo jokaisen sanansa takana rehallisenä ja avoimena, se näkyy tekstistä ja saa lukijatkin kiinnostumaan.
Antoisia bloggaushetkiä jokaiselle.
(jestas sentään, kun tästä tulikin pitkä paasaus.... 10 pistettä sulle, joka jaksoit lukea loppuun asti )
Ja miksipäs ei, toivottavasti tästä saa jotain irti myös jo kokeneemmatkin bloggaajat.
Itsellä tulee bloggaamista tänä vuonna täyteen jo 7 vuotta. Välillä tahti on olllut hiljaisempaa, välillä aktiivisempaa, mutta oikeasti, aika monta vuotta on hurahtanut tämän harrastuksen parissa.
Ohjeet on ihan satunnaisessa järjestyksessä, mutta jokainen varmasti osaa sieltä poimia ne parhaat tärpit just itselleen.
1. Ulkoasu
Pidä ulkoasu simppelinä ja siistinä. Panosta selkeyteen ja sellaiseen harmooniseen ja tasapainoiseen ulkoasuun. Muista tsekata myös se, miltä blogi näyttää mobiililaitteilla. Yhä vain useampi kun nykyisin lukee blogit kännykällä tai tabletilla. Mieti tarkkaan jokaisen postauksen ensimmäinen kuva, se kun on aina ensimmäisenä esillä, kun jaat postauksen esimerkiksi facebookiin. Itselläkin on tässä huimasti parantamisen varaa.
2. Tee sitä OMAA juttua OMALLE kohderyhmälle
Eli älä lähde kopioimaan! Oma juttu on aina oma juttu ja kun tekee just sitä omaa, se heijastuu teksteisin ja on lukijallekin inspiroivampaa. Ja tietenkin myös itselle. Innostus bloggaamiseen ei tule kestämään kauaa, jos kirjoittaa jotain muuta kuin mikä itseä aidosti kiinnostaa. Mieti mitä haluat kirjoittaa ja millaiselle kohderyhmälle, kun tekstit ja kohderyhmä kohtaavat toisensa hyvin, löytyy myös lukijat. Nykyisin tuntuu, että blogeilta vaaditaan aina vain enemmän ja enemmän. On oltava täydelliset kuvat, täydellinen teksti, täydellinen postaustahti ja kaikki on oltava täydellistä. Mikään ei ole täydellistä, jos se mitä teet ei ole juuri sinun omaasi! Ja mikä onkaan sitten sitä täydellistä?
Mun mielestä täydellistä on juuri se, että tekstistä ja koko blogin "olemuksesta" paistaa se rehellisyydellä, sydämellä ja sillä kirjoittajan omalla intohimolla tehty työ blogin eteen.
Mulle itselleni tärkeintä on juuri se aitous!
3. Ole rehellinen
Sekä itsellesi että lukijoille. Omasta elämästä ei tarvitse yksityiskohtaisesti kirjoittaa. Tosiasiassahan blogeissa koetaan vain pintaraapaisuja bloggaajien oikeasta elämästä. MUTTA kirjoita rehellisesti!
Lukijat ei ole idiootteja, vaan hyvin äkkiä lukijat kaikkoaa, jos huomaavat postausten olevan feikkejä.
Tähän voisin heittää karkean esimerkin. Postaat terveellisistä elämäntavoista ja annat lukijoiden ymmärtää, että elät superterveellisesti, kannustat lukijoitasi terveelliseen elämään... sitten postaat muualle someen kuvia ym. kun vedät baari-iltojen jälkeen jäätäviä mättöannoksia grillillä...
4. Verkostoidu
Liity facebookin bloggaajaryhmiin ja lisää postauksesi aina myös niihin. Niitä on todella paljon, joten valinnan varaa riittää kyllä. Valitse itsellesi juuri ne parhaat ryhmät, joista uskot tavoittavasi eniten kohderyhmääsi. Kommentoi muiden blogeihin, asiallisesti tietenkin :) Itse olen kommentoinnissa ihan superlaiska, se täytyy tunnustaa!
5. Kaupallisuus
Jos teet kaupallisia yhteistöitä, tee niitä harkiten. Liika on aina liikaa ja sillä helposti myös kadottaa lukijat. Ei ole oikein ei sinua, ei lukijoita eikä yhteistyökumppaineita kohtaan, että postaat tuotteesta, joka ei sinua itseäsi edes kiinnosta ja se näkyy myös läpi tekstistä. Ei ole oikein ottaa vastaan tuotetta ja kehua se maasta taivaaseen vain sen vuoksi että tuote on saatu ilmaiseksi ja jos siitä ei edes aidosti ole sitä mieltä. Rehellisyys tässäkin asiassa ja kohtuus. Valitse yhteistyöt niin, että ne todella kiinnostaa sinua ja kohderyhmääsi ja postaa totuudenmukaisesti.
Esimerkki: Saat yhteistyön kautta meikkivoiteen, joka ei sovellu sinun iholle alkuunkaan.
Sano se myös postauksessa oikein, mutta anna esimerkiksi oma arviosi millaiselle iholle tuote mahdollisesti voisi sopia.
6. Kunnioitus
Kunnioita blogatessasi itseäsi, mutta myös lukijoitasi. Vastaa kommentteihin asiallisesti.
Liiallinen hypetyskään ei ihan toimi eli jokaiseen positiiviseen kommenttiin ei ehkä kannata kuitenkaan vastata tyyliin, Iik, ihanaa kiitos. Varaudu myös niihin negatiivisiin kommentteihin ja valmistaudu kunnioittamaan myös niitä. Jokaisella lukijalla on sinusta oma mielipide ja sen he voivat tuoda julki, kunnioita siis myös (tiettyyn rajaan asti) näitä negatiivisempia kommentteja ja vastaa niihinkin asiallisesti. Monella negatiivisella tyypillä voi mieli muuttua, kun saa negatiiviseen positiivisen vastauksen. Kritiikki on kestettävä, jos ei kestä niin joutuu opettelemaan kestämisen, mikäli aikoo blogata :)
7. Harkitse, suunnittele ja vielä kerran harkitse
Muista se, että kaikki mitä laitat nettiin kerran pysyy siellä!
Eli mieti tarkoin kuvat mitä julkaiset. Jos pidät esimerkiksi perheblogia ja julkaiset kuvia lapsistasi.
Harkitse tarkasti mitä ja millaisia kuvia julkaiset! Postauksissa muista pysyä asialinjalla.
Esimerkki. Monia supersuosittuja blogeja seuraa todella nuoret.... ihan lapset! MUN mielestä on todella väärin, että näiden lasten esikuvana pitämät henkilöt julkaisevat sellaistakin materiaalia, että aikuisellakin ihmisellä leviää silmät järkytyksestä. Vaikka itsensä blogin kautta "tuotteistaa" niin säädyllisyys täytyy pitää mielessä, sillä seuraajina voi olla todellakin lapsia!
Aina täytyy muistaa se, että kun täällä julkisesti kirjoitetaan ja julkaistaan kuvia, videoita jne. että pitäydytään hyvän maun rajoissa ja muistetaan se, että me voimme olla esikuvia monelle nuorelle.
Millainen esikuva haluamme olla?
8. Mieti milloin julkaiset
Tämän oikeastaan oppii vain kokeilemalla. Testaile siis eri kellon aikoja julkaisuajankohdiksi.
Kohderyhmästä riippuen kävijämäärät voi moninkertaistaa julkaisemalla oikeaan aikaan.
Esimerkiksi mun omaa kohderyhmää tavoitan ehdottomasti eniten, kun julkaisen postauksen klo 16-17 välillä. Ajattele lukijan kannalta: milloin lukijakuntasi on eniten koneella/kännykällä.
9. Otsikointi
Mieti tarkkaan postauksen otsikko. Sen tulee olla sellainen, että herättää lukijan mielenkiinnon ja ennen kaikkea saa klikkaamaan sen koko postauksen auki. Omasta mielestä hyvä otsikko on informatiivinen ja iskevä, mutta ei liikaa paljastava. Ainoastaan, että se mielenkiinto lukijalla herää ja halu avata se postaus luettavaksi. Tässä asiassa itsellänikin on niin paljon parannettavaa, että melkein hävettää
10. Luonnostele
Kirjoita luonnoksiin tai vaikka paperille ylös ajatuksia, lauseen pätkiä, ihan mitä mieleen juolahtaa.
Niistä saattaa poikia antoisia postauksia siinä vaiheessa, kun pää lyö muuten tyhjää ja ideoita ei ole. Sillä hetkellä kun inspiraatio on päällä, käytä se hyväksesi ja kirjoita luonnoksiin tekstipohjia valmiiksi. Niitä on kätevä sitten pienellä täydennyksellä saattaa julkaisukuntoon. Itselläni on varmaan kymmeniä luonnoksia, joista jokin aina välillä saattaa pompata ajankohtaiseksi ja pääsee julkaisuun asti.... ja moni ei pääse ikinä!
Blogi on kuin palapeli, kun kaikki palaset saa loksahtamaan paikoilleen, se on antoisa harrastus, josta joku voi tehdä jopa työn itselleen. Älä odota ihmeitä liian lyhyessä ajassa. Panosta blogiisi ja anna sille aikaa, anna myös itsellesi aikaa rakentaa juuri se sinun näköinen blogi. Tee omaa juttuasi kopioimatta muita ja nauti siitä tekemisestä. Jos alkaa tökkimään eikä tekstiä irtoa, inspiraatio hukkuu.... anna hukkua! Vetäise hetki henkeä ja yritä uudelleen kun siltä tuntuu. Tätä ei pidä tehdä väkisin! Väkisin tehdyistä teksteistä paistaa läpi se väkinäisyys ja sillä saa lukijat kaikkoamaan ja vain pahaa mieltä itselle ja lukijoille. Mutta se, että kun kirjoittaja itse nauttii tekstien kirjoittamisesta ja seisoo jokaisen sanansa takana rehallisenä ja avoimena, se näkyy tekstistä ja saa lukijatkin kiinnostumaan.
Antoisia bloggaushetkiä jokaiselle.
(jestas sentään, kun tästä tulikin pitkä paasaus.... 10 pistettä sulle, joka jaksoit lukea loppuun asti )
16 joulukuuta 2016
Jouluarvonta 2016
Tuossa taannoin esittelin täällä, upouuden bloggaajan kalenterin vuodelle 2017, postaus siitä löytyy täältä. Nyt sitten voimme kiittää Valkoisen vuoren rinteillä -blogin Katjaa ja laitetaan arvonta pystyyn ja toivotetaan Katjalle Rauhaisaa ja Ihanaa Joulua :)
Eli asiaan...
JOULUARVONTA 2016 - Voita Bloggaajan kalenteri 2017
Osallistu jättämällä kommenttikenttään kommentti ja toimiva sähköpostiosoite.
Voittajaan otetaan yhteyttä sähköpostitse. Arvonta päättyy 23.12. klo 23.00
Voittaja julkaistaan blogin Facebook -sivulla jouluaattona, joten kannattaa käydä kurkkamassa sivu TÄÄLTÄ ja enhän toki pane pahakseni uusia tykkäyksiäkään ;)
toki julkaisen voittajan myös täällä blogin puolella, mutta postausta en ehkä aattona ehdi tehdä, joten sen vuoksi voittaja julkaistaan ensin facebook -sivulla. Palkinto toimitetaan voittajalle joulun välipäivinä, joten palkinto ehtii ennen vuoden vaihdetta perille :)
Eli asiaan...
JOULUARVONTA 2016 - Voita Bloggaajan kalenteri 2017
Osallistu jättämällä kommenttikenttään kommentti ja toimiva sähköpostiosoite.
Voittajaan otetaan yhteyttä sähköpostitse. Arvonta päättyy 23.12. klo 23.00
Voittaja julkaistaan blogin Facebook -sivulla jouluaattona, joten kannattaa käydä kurkkamassa sivu TÄÄLTÄ ja enhän toki pane pahakseni uusia tykkäyksiäkään ;)
toki julkaisen voittajan myös täällä blogin puolella, mutta postausta en ehkä aattona ehdi tehdä, joten sen vuoksi voittaja julkaistaan ensin facebook -sivulla. Palkinto toimitetaan voittajalle joulun välipäivinä, joten palkinto ehtii ennen vuoden vaihdetta perille :)
ONNEA MATKAAN JOKAISELLE!
10 joulukuuta 2016
Paras joululahja bloggaajalle
Kauan tätä ehdinkin jo odottaa, mutta kuluneella viikolla se vihdoin kolahti postilaatikkoon.
Bloggaajan kalenteri 2017, jonka voitin Valkoisen vuoren rinteillä -blogin arvonnassa.
Pitihän sitä tulla heti mainostamaan tännekin :)
Jokaisen päivän kohdalla on tila niin postausaiheille, kategorioille, kuin valokuvillekin ja kuten kuvasta näkyy, ajastukset ynnä muut saa myös todella näppärästi ylös. Tämä helpottaa ainakin minun elämää ensi vuodelle todella paljon, kun KAIKKI muistiinpanot löytyy yhdestä paikasta ja kuukausittain postaukset saa suunniteltua huomattavasti systemaattisemmin.
Kalenterin koko on juuri sopiva, että menee kivasti käsilaukussa mukana. Plussaa annan kyllä myös tuosta kierrelehtiö -mallista, jolloin kirjoittaminenkin on helpompaa aukeamille.
Tää oli mulle ehkä se kivoin joululahja :) Mitä luulette bloggaajakollegat, olisiko hyödyllinen.
Tätä löytyy ainakin Adlibriksen valikoimista eli jos tahdot sinäkin tallaisen itsellesi pukinkonttiin, niin kipin kapin tilaamaan!
*postaus sis. mainoslinkin
Bloggaajan kalenteri 2017, jonka voitin Valkoisen vuoren rinteillä -blogin arvonnassa.
Pitihän sitä tulla heti mainostamaan tännekin :)
Siinä se on! Ja täytti kyllä jokaisen ennakko-odotuksen.
Ulkoasu on tyylikäs ja selkeä. Kaikista parhaimmaksi nostaisin kyllä nämä jokaisen kuukauden alussa olevat muistiinpanotilat, joihin voi kirjoitella postausaiheita muistiin.
Jokaisen päivän kohdalla on tila niin postausaiheille, kategorioille, kuin valokuvillekin ja kuten kuvasta näkyy, ajastukset ynnä muut saa myös todella näppärästi ylös. Tämä helpottaa ainakin minun elämää ensi vuodelle todella paljon, kun KAIKKI muistiinpanot löytyy yhdestä paikasta ja kuukausittain postaukset saa suunniteltua huomattavasti systemaattisemmin.
Kalenterin koko on juuri sopiva, että menee kivasti käsilaukussa mukana. Plussaa annan kyllä myös tuosta kierrelehtiö -mallista, jolloin kirjoittaminenkin on helpompaa aukeamille.
Tää oli mulle ehkä se kivoin joululahja :) Mitä luulette bloggaajakollegat, olisiko hyödyllinen.
Tätä löytyy ainakin Adlibriksen valikoimista eli jos tahdot sinäkin tallaisen itsellesi pukinkonttiin, niin kipin kapin tilaamaan!
*postaus sis. mainoslinkin
11 marraskuuta 2016
6 vuotias blogi ja ajatuksia bloggaamisesta
Miettikää, lokakuussa tämäkin blogi täytti jo 6 vuotta!! Ai kauheeta, miten tämä aika on mennyt ihan jäätävää vauhtia.
Välillä oon selaillu läpi nuita vanhoja postauksia ja onhan se taivahan tosiasia, että on tämäkin blogi muuttunut vuosien varrella ihan järjettömän paljon. Omat mielipiteet ja jopa arvot on muuttuneet, ainakin joiltain osin. Joitain postauksia voisin heittää roskakoppaan tuolta heti välittömästi, mutta sielläpähän olkoot, näkeepähän jokainen koko elämän kirjon niistä, jos kiinnostaa lukea :D
Joskus oon miettiny heikolla hetkellä sitäkin, että miks ihmeessä tätä teen ja onko täällä oikeesti ees lukijoita. No on niitä, kun tilastoja alkaa katselemaan, mutta joskus se iskee se jonkinlainen toivottomuus, että yksikseenkö sitä täällä kirjottelee. Mutta se miksi edelleenkin tätä teen on se, että tämä nyt vaan yksinkertaisesti on elämäntapa, en mä enää varmaan osais ilmankaan olla.
Joskuspa jopa ajattelin tämän olevan ihan työkin, no mistä sitä koskaan tietää tulevaa...
Tämän kuuden vuoden aikana postaustahti on ollut välillä todella aktiivinen, välillä vähemmän...
Aina oman mielentilan ja elämäntilanteen ja etenkin sen oman arjen mukaan. Stressiä en siitä ole ottanut, että postauksia on tullut ulos ihan hissukseen. Ei muuten pitäis ottaa kenenkään muunkaan, se nimittäin näkyy niissä postauksissa kuin huutomerkki, jos ne on vaannetty ihan väkisin.
Olempa asiasta muuten kirjoittanutkin ihan oman juttunsa, se löytyy TÄÄLTÄ!
Bloggaaminenhan on ylipäätään muuttunut tämän minunkin 6 vuoden blogihistorian aikana aivan hurjasti. Paljon on vuodet tuoneet hyvää, mutta aina on olemassa se kääntöpuolikin.
Itse en tykkää yhtään tästä blogien feikki-ilmiöstä, ja siitä löytyy postaus TÄÄLTÄ, jos kiinnostaa.
Valitettavasti tämä ilmiö jyllää entistä pahempana edelleen ja valitettavasti uudet, aloittelevat bloggaajat yrittävät niitä jäljitellä.
Pitäisiköhän haastaa bloggaajat mukaan kuukauden mittaiseen haasteeseen, jossa jokainen julkaistu kuva tulisi olla täysin käsittelemätön ja lavastamaton?? :D
Tuskimpa kovinkaan moni lähtisi siihen mukaan, no itse lähtisin kyllä sillä mun kuvan on likimain aina käsittelemättömiä.
Paljon on opittu bloggaamisesta ja muutenkin mediasta ja sisällöntuottamisesta näiden 6 vuoden aikana ja voisimpa väittää, että olen jopa parempi kuvaaja nyt kuin mitä olisin ilman blogia.
Monet kirosanat on lennätetty, kun on koodien, mallien, ulkoasun ja ties minkä kanssa on tullut tapeltua, mutta jokaisen ongelman oon ratkaissut itse ja siitä oon ylpeä. On se ammattitaidon lisäämistä ja ylläpitoa tämäkin, ei tämäkään aina niin helppoa ja ruusuilla tanssimista ole.
Ne ongelmatilanteet ja taustatyö ei vain välity sinne ruudun toiselle puolelle.
Monenlaisia yhteistyöjuttuja on tullut tehtyä tässä vuosien varrella ja toivottavasti niitä tulee vielä jatkossakin. Lapset olen tosiaan jättänyt nyt blogin ulkopuolelle, joitan lapsia ja perheitä käsitteleviä juttuja tietenkin aina tulee, mutta pääsääntöisesti lapset henkilöinä pysyy blogin ulkopuolella.
Jos teillä lukijoilla on jotain postaustoiveita tai ihan mitä tahansa niin jättäkääpä ihmeessä toiveenne ja palautteenne kommenttiboksiin, koitan sitten parhaani mukaan toiveita toteuttaa :)
Kiitos jokaiselle lukijalle näistä vuosista ja toivottavasti pysytte kyydissä jatkossakin!
Onnea siis 6 vuoden ikään ehtineelle blogille ja toivotaan aktiivisia blogivuosia vielä hurjasti lisää!
Ihanaa viikonloppua kaikille ja juhlitaan sunnuntaina jokaista Isää <3
Välillä oon selaillu läpi nuita vanhoja postauksia ja onhan se taivahan tosiasia, että on tämäkin blogi muuttunut vuosien varrella ihan järjettömän paljon. Omat mielipiteet ja jopa arvot on muuttuneet, ainakin joiltain osin. Joitain postauksia voisin heittää roskakoppaan tuolta heti välittömästi, mutta sielläpähän olkoot, näkeepähän jokainen koko elämän kirjon niistä, jos kiinnostaa lukea :D
Joskus oon miettiny heikolla hetkellä sitäkin, että miks ihmeessä tätä teen ja onko täällä oikeesti ees lukijoita. No on niitä, kun tilastoja alkaa katselemaan, mutta joskus se iskee se jonkinlainen toivottomuus, että yksikseenkö sitä täällä kirjottelee. Mutta se miksi edelleenkin tätä teen on se, että tämä nyt vaan yksinkertaisesti on elämäntapa, en mä enää varmaan osais ilmankaan olla.
Joskuspa jopa ajattelin tämän olevan ihan työkin, no mistä sitä koskaan tietää tulevaa...
Tämän kuuden vuoden aikana postaustahti on ollut välillä todella aktiivinen, välillä vähemmän...
Aina oman mielentilan ja elämäntilanteen ja etenkin sen oman arjen mukaan. Stressiä en siitä ole ottanut, että postauksia on tullut ulos ihan hissukseen. Ei muuten pitäis ottaa kenenkään muunkaan, se nimittäin näkyy niissä postauksissa kuin huutomerkki, jos ne on vaannetty ihan väkisin.
Olempa asiasta muuten kirjoittanutkin ihan oman juttunsa, se löytyy TÄÄLTÄ!
Bloggaaminenhan on ylipäätään muuttunut tämän minunkin 6 vuoden blogihistorian aikana aivan hurjasti. Paljon on vuodet tuoneet hyvää, mutta aina on olemassa se kääntöpuolikin.
Itse en tykkää yhtään tästä blogien feikki-ilmiöstä, ja siitä löytyy postaus TÄÄLTÄ, jos kiinnostaa.
Valitettavasti tämä ilmiö jyllää entistä pahempana edelleen ja valitettavasti uudet, aloittelevat bloggaajat yrittävät niitä jäljitellä.
Pitäisiköhän haastaa bloggaajat mukaan kuukauden mittaiseen haasteeseen, jossa jokainen julkaistu kuva tulisi olla täysin käsittelemätön ja lavastamaton?? :D
Tuskimpa kovinkaan moni lähtisi siihen mukaan, no itse lähtisin kyllä sillä mun kuvan on likimain aina käsittelemättömiä.
Paljon on opittu bloggaamisesta ja muutenkin mediasta ja sisällöntuottamisesta näiden 6 vuoden aikana ja voisimpa väittää, että olen jopa parempi kuvaaja nyt kuin mitä olisin ilman blogia.
Monet kirosanat on lennätetty, kun on koodien, mallien, ulkoasun ja ties minkä kanssa on tullut tapeltua, mutta jokaisen ongelman oon ratkaissut itse ja siitä oon ylpeä. On se ammattitaidon lisäämistä ja ylläpitoa tämäkin, ei tämäkään aina niin helppoa ja ruusuilla tanssimista ole.
Ne ongelmatilanteet ja taustatyö ei vain välity sinne ruudun toiselle puolelle.
Monenlaisia yhteistyöjuttuja on tullut tehtyä tässä vuosien varrella ja toivottavasti niitä tulee vielä jatkossakin. Lapset olen tosiaan jättänyt nyt blogin ulkopuolelle, joitan lapsia ja perheitä käsitteleviä juttuja tietenkin aina tulee, mutta pääsääntöisesti lapset henkilöinä pysyy blogin ulkopuolella.
Jos teillä lukijoilla on jotain postaustoiveita tai ihan mitä tahansa niin jättäkääpä ihmeessä toiveenne ja palautteenne kommenttiboksiin, koitan sitten parhaani mukaan toiveita toteuttaa :)
Kiitos jokaiselle lukijalle näistä vuosista ja toivottavasti pysytte kyydissä jatkossakin!
Onnea siis 6 vuoden ikään ehtineelle blogille ja toivotaan aktiivisia blogivuosia vielä hurjasti lisää!
Ihanaa viikonloppua kaikille ja juhlitaan sunnuntaina jokaista Isää <3
23 maaliskuuta 2016
Tässä ja nyt!
Historian havinasta tähän päivään...
Tosiaan, kuudetta vuotta pyöritellään elämän ihmeellisyyksiä täällä blogin syövereissä.
Lukijoita ja seuraajia on tuossa ajassa tullut ihan jäätävä määrä ja kiitos ihan jokaiselle Teistä, kun jaksatte mukana kulkea. Moni on kulkenut mukana tuolta ihan ensimmäisistä postauksista saakka.
Tänä päivänä meidän perhettä siis ilahduttaa ja pitää vauhdissa 3 lasta. Esikoinen on jo todellaki reipas eskarilainen, tytölle tulee kohtapuoliin ikää 5 vuotta ja nuorimmainenkin saavuttaa kesän kynnyksellä 4 vuotta mittariin. Oikeasti, tässä kun alkaa ajattelemaan, niin mihin hemmettiin tuo aika on oikeasti mennyt. Itsehän sitä ei toki osaa vanheta.... tai no henkkereita kun katsoo, niin vähän välillä hirvittää, mutta sopivasti pöljä luonne pitää mielen virkeänä :D
Monta mutkaa ja karikkoa on näihin vuosiin mahtunut ja mahtuu varmasti jatkossakin. Kaikesta on toistaiseksi selvitty ja nyt elellään päivä kerrallaan perheen tahdissa. Mikä ei tapa, se vahvistaa, pitää kyllä tasan paikkaansa :) Elämää kun ajattelee taaksepäin, niin välillä ihmettelen itsekkin, että mitenkä tässä vielä ollaan ja suunnilleen vielä järjissään. No päivääkään en loppujen lopuksi vaihtais pois, sillä jokainen koettelemus ja jokainen pikkiriikkinenkin onnen hetki on muokannut minut ja meidän perheen just tällaiseksi kuin se on, ja mitään en pois vaihtaisi.
Vuosien saatossa tämä blogi on oikeastaan kasvattanut mua ihmisenä niin, että loppujen lopuksi vähät välitän siitä mitä muut ajattelee, ajatelkoot kuka tahansa mitä tahansa ja minä elän niin kuin elän ja teen sillä sekä itseni että perheeni onnelliseksi (toivottavasti). Blogi on kasvattanut itsevarmuutta ihan huikeasti, toteuttanut mun haaveita ja antanut todella paljon sisältöä tähän normaalin arjen pyörittämiseen. Tasaisin väliajoin saan kyselyä, että onko lopettaminen käyny mielessä?
Joskus on kun oikeen on vastutanut, mutta oikeasti ja ihan rehellisesti sanottuna lopettaminen ei ole sillee oikeasti käyny vielä kertaakaan mielessä. Miksipä lopettaa hyvä harrastus, josta itse nauttii, jota voi tehdä käytännössä just silloin kun huvittaa ja olla tekemättä jos ei huvita. Yleisimmin huvittaa....
Tosiaan, kuudetta vuotta pyöritellään elämän ihmeellisyyksiä täällä blogin syövereissä.
Lukijoita ja seuraajia on tuossa ajassa tullut ihan jäätävä määrä ja kiitos ihan jokaiselle Teistä, kun jaksatte mukana kulkea. Moni on kulkenut mukana tuolta ihan ensimmäisistä postauksista saakka.
Tänä päivänä meidän perhettä siis ilahduttaa ja pitää vauhdissa 3 lasta. Esikoinen on jo todellaki reipas eskarilainen, tytölle tulee kohtapuoliin ikää 5 vuotta ja nuorimmainenkin saavuttaa kesän kynnyksellä 4 vuotta mittariin. Oikeasti, tässä kun alkaa ajattelemaan, niin mihin hemmettiin tuo aika on oikeasti mennyt. Itsehän sitä ei toki osaa vanheta.... tai no henkkereita kun katsoo, niin vähän välillä hirvittää, mutta sopivasti pöljä luonne pitää mielen virkeänä :D
Monta mutkaa ja karikkoa on näihin vuosiin mahtunut ja mahtuu varmasti jatkossakin. Kaikesta on toistaiseksi selvitty ja nyt elellään päivä kerrallaan perheen tahdissa. Mikä ei tapa, se vahvistaa, pitää kyllä tasan paikkaansa :) Elämää kun ajattelee taaksepäin, niin välillä ihmettelen itsekkin, että mitenkä tässä vielä ollaan ja suunnilleen vielä järjissään. No päivääkään en loppujen lopuksi vaihtais pois, sillä jokainen koettelemus ja jokainen pikkiriikkinenkin onnen hetki on muokannut minut ja meidän perheen just tällaiseksi kuin se on, ja mitään en pois vaihtaisi.
Lukijoille, jotka vasta vähän aikaa sitten ovat mukaan tulleet: kuten kuvistakin voi päätellä, blogin aihepiirit leijuu tasan taivaan ja maan välillä :) on käsitelty lasten touhuja ja edesottamuksia, on kauneutta ja kosmetiikkaa, on ruokajuttuja ja on jopa aika kattavasti käyty läpi mun elämänmuutos remontti, joka postaussarjana on edelleen yksi blogihistorian luetuimpia :)
Vuosien saatossa tämä blogi on oikeastaan kasvattanut mua ihmisenä niin, että loppujen lopuksi vähät välitän siitä mitä muut ajattelee, ajatelkoot kuka tahansa mitä tahansa ja minä elän niin kuin elän ja teen sillä sekä itseni että perheeni onnelliseksi (toivottavasti). Blogi on kasvattanut itsevarmuutta ihan huikeasti, toteuttanut mun haaveita ja antanut todella paljon sisältöä tähän normaalin arjen pyörittämiseen. Tasaisin väliajoin saan kyselyä, että onko lopettaminen käyny mielessä?
Joskus on kun oikeen on vastutanut, mutta oikeasti ja ihan rehellisesti sanottuna lopettaminen ei ole sillee oikeasti käyny vielä kertaakaan mielessä. Miksipä lopettaa hyvä harrastus, josta itse nauttii, jota voi tehdä käytännössä just silloin kun huvittaa ja olla tekemättä jos ei huvita. Yleisimmin huvittaa....
Tästäkin kuvasta aikaa taitaa olla jo kolmisen vuotta!
Mitäs sitten tulevaisuudessa? Mistäs minä sen tietäisin.... sehän on vasta tulevaisuudessa :)
Kaikki ovet pidetään avoinna ja annetaan mennä just niinku parhaalta tuntuu ja otetaan jokainen uusi mahdollisuus haasteena vastaan ja pistetään itsemme likoon 100 lasissa.
Omalle Rakkaalle täytyy kyllä lausua nöyrä kiitos kaikesta. Niin ymmärtämyksessä kuin kaikessa muussakin, ei ehkä oo aina helppoa elää ihmisen kanssa, joka on nenä näytössä tai kännykässä kiinni ison osan ajasta ;)
Kaikki ovet pidetään avoinna ja annetaan mennä just niinku parhaalta tuntuu ja otetaan jokainen uusi mahdollisuus haasteena vastaan ja pistetään itsemme likoon 100 lasissa.
Omalle Rakkaalle täytyy kyllä lausua nöyrä kiitos kaikesta. Niin ymmärtämyksessä kuin kaikessa muussakin, ei ehkä oo aina helppoa elää ihmisen kanssa, joka on nenä näytössä tai kännykässä kiinni ison osan ajasta ;)
17 maaliskuuta 2016
Blogin historian havinaa...
Tulin lueskelleeni vanhoja postauksia ihan blogin alkuajoilta lähtien, vuodelta 2010! Taivas, siitä tulee tosiaan kuluneeksi 6 vuotta lokakuussa! Paljon on muuttunut tuona aikana....
Tässä teille uusintapostauksena eräs alkutaipaleen teksti.... tästäpä onkin sitten hyvä jatkaa seuraavassa postauksessa ja päivittää vähän tietoja ja elämää, mihin on tultu!
Tässä teille uusintapostauksena eräs alkutaipaleen teksti.... tästäpä onkin sitten hyvä jatkaa seuraavassa postauksessa ja päivittää vähän tietoja ja elämää, mihin on tultu!
04 lokakuuta 2010
Mistä kaikki alkoikaan
Jos avataan ovi menneisyyteen ja mietitään, mistä kaikki on alkanut, voi sanoa, että vaikeimman mukaan on menty! Kaikki lähti pienistä katseista, jotka kuitenkin merkitsivät enemmän kuin moni ulkopuolinen saattoi edes arvata. Muutamat kohtaamiset johtivat ihastumiseen ja sitten asiat etenivätkin huimaa vauhtia. Vaikeuksilta ei vältytty ja monet kyyneleet tuli tyynyyn itkettyä.
Sen kuitenkin vain tiesi; Tässä se oli. Se mistä olin haaveillut, salaa ajatellut, se oli KAIKKI.
Pari kuukautta, ja huomasin eläväni täysin uudenlaista elämää. Elämää, jossa sain olla oma itseni. Sain osakseni sellaista rakkautta, jota en koskaan vielä ollut kokenut. Tunsin ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti eläväni, eläväni elämää, josta pystyin nauttimaan. Yksi ainoa ihminen teki sen, mihin kukaan muu ei ollut aiemmin pystynyt.
Kohtalo. Tässä voi jo puhua kohtalosta. Meidän kummankin raadollinen elämä oli viedä meitä vain vaikeuksiin ja onnettomaan elämään. Sitten tiet vain kohtasivat sattuman ja onnettomuuden kautta. Tästä lähti eloon uusi, erilainen elämä - meillä molemmilla.
Oliko se rakkautta ensisilmäyksellä?
Ainakin omalta osaltani se oli täysin juuri sitä!
Tässä oli kaikki mitä halusin ja kaikki vain tuntui oikealta. Ei auttanut muu kuin ajautua tunteen vietäväksi ja antaa vain mennä :)
Parissa kuukaudessa elämä uusiksi, muutama kuukausi ja kihlat. Pian ilmoittikin jo pienokaunen halustaan tulla keskuuteemme. Iloinen yllätys, josta olin aina haaveillut! Onko se niin, että kun se oikea sattuu kohdalle, kaikki vain loksahtaa paikoilleen ja elämä alkaa onnistumaan? Mene ja tiedä, mutta raskaus oli todellakin todellista.
Jälleen muutama kuukausi elämää eteenpäin ja todellisuutta oli häät! Nopea oli tahti ja se varmasti toi elämäämme omat vaikeutensa. No, asiat voi tehdä monella tavalla ja tämä tapa tuntui oikealta juuri meille!
Nyt eletäänkin lapsiperheen arkea. 1 -vuotias reipas pikkupoika pitää äidin liikkeessä, aiheuttaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita sekä tuo elämään niin paljon sisältöä, uutta huomioitavaa, uusia haasteita ja kaikkea mahdollista, että on ehkä hyvä purkaa ajatuksia välillä kirjalliseenkin muotoon.
Josko tällä keinolla olisin välillä edes vähän vähemmän arkirutiineissa pyörivä, nalkuttava kotiäiti, joka löytää siitä armaasta aviomiehestään ainoastaan niitä vikoja :)
Tästä on hyvä jatkaa tarinointia eteenpäin!
Sen kuitenkin vain tiesi; Tässä se oli. Se mistä olin haaveillut, salaa ajatellut, se oli KAIKKI.
Pari kuukautta, ja huomasin eläväni täysin uudenlaista elämää. Elämää, jossa sain olla oma itseni. Sain osakseni sellaista rakkautta, jota en koskaan vielä ollut kokenut. Tunsin ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti eläväni, eläväni elämää, josta pystyin nauttimaan. Yksi ainoa ihminen teki sen, mihin kukaan muu ei ollut aiemmin pystynyt.
Kohtalo. Tässä voi jo puhua kohtalosta. Meidän kummankin raadollinen elämä oli viedä meitä vain vaikeuksiin ja onnettomaan elämään. Sitten tiet vain kohtasivat sattuman ja onnettomuuden kautta. Tästä lähti eloon uusi, erilainen elämä - meillä molemmilla.
Oliko se rakkautta ensisilmäyksellä?
Ainakin omalta osaltani se oli täysin juuri sitä!
Tässä oli kaikki mitä halusin ja kaikki vain tuntui oikealta. Ei auttanut muu kuin ajautua tunteen vietäväksi ja antaa vain mennä :)
Parissa kuukaudessa elämä uusiksi, muutama kuukausi ja kihlat. Pian ilmoittikin jo pienokaunen halustaan tulla keskuuteemme. Iloinen yllätys, josta olin aina haaveillut! Onko se niin, että kun se oikea sattuu kohdalle, kaikki vain loksahtaa paikoilleen ja elämä alkaa onnistumaan? Mene ja tiedä, mutta raskaus oli todellakin todellista.
Jälleen muutama kuukausi elämää eteenpäin ja todellisuutta oli häät! Nopea oli tahti ja se varmasti toi elämäämme omat vaikeutensa. No, asiat voi tehdä monella tavalla ja tämä tapa tuntui oikealta juuri meille!
Nyt eletäänkin lapsiperheen arkea. 1 -vuotias reipas pikkupoika pitää äidin liikkeessä, aiheuttaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita sekä tuo elämään niin paljon sisältöä, uutta huomioitavaa, uusia haasteita ja kaikkea mahdollista, että on ehkä hyvä purkaa ajatuksia välillä kirjalliseenkin muotoon.
Josko tällä keinolla olisin välillä edes vähän vähemmän arkirutiineissa pyörivä, nalkuttava kotiäiti, joka löytää siitä armaasta aviomiehestään ainoastaan niitä vikoja :)
Tästä on hyvä jatkaa tarinointia eteenpäin!
11 lokakuuta 2015
Sunnuntaiaamun ajatuksia
Huomenta! No nyt on ollut sellainen rento aamu, kerrankin! Muksut leikkii omia majaleikkejään ja pelailevat. Itse tässä takkatulen ääressä näpyttelen. Ai kiesus, että muuten tuossa kuluneella viikolla oli KYLMÄ! No pakkasta oli aamusella 7 astetta parhaimmillaan, mutta ne laukussa olleet hanskat ei juuri lämmittäneet, kun autolta kävelin työpaikalle. Lapsille kyllä tunkee vaatetta kunnolla päälle, mutta sitten ei itse osaa pukeutua oikein. Ne hanskat auttaa aivan julmetusti siellä laukussa ollessaan....
Oon tässä parin viimeviikon aikana seuraillut taas muitakin blogeja vähän enemmän kuin viimeaikoina yhteensä. Aika yllärinä tuli, että moni blogi on lopettamassa taikka tauolla muuten. Miks?
Aika monta tapausta tuli eteen, että bloggaajat suunnilleen ovat palaneet blogin vuoksi loppuun ja sen paskasateen vuoksi, jota bloggaajat niskaansa saavat. Surullista :( Postaustahdit täytyy pitää aika huikeina että lukijamäärät pysyvät hyvinä, koko ajan pitää olla täydellinen ja jokaista pitäis käytännössä miellyttää. Mahdotonta! Blogejahan tulee ja menee pilvin pimein koko ajan, mutta oikeasti hyvät blogit pysyvät, kunnes bloggaajat on ajettu loppuun? Menikö nyt ihan niinkuin piti?
Mua oikeasti ärsyttää ihan suunnattomasti tämä nykyinen trendi, että kaiken pitää olla niin hemmetin täydellistä aina. No minä en ainakaan ole, enkä aio olla jatkossakaan muuta kuin sitä mitä oon just nyt.
Itselleni tämä nykyinen postaustahti on just passeli. eli kerta tai kaksi viikossa. Muuhun ei aika riitä, tai jos laittaa riittämään, niin se aika on pois sitte jostain muualta ja se tarkoittaa aikaa pois perheeltä ja siihen en suostu. No ei siinä, tälläkin postaustahdilla mun uskollinen lukijakunta on pysynyt tyytyväisenä ja itseasiassa seuraajien määrä mm. Facebookissa on jopa noussut. Kiitos siis ihan jokaiselle seuraajalle.
Bloggaajant ulis olla koko ajan läsnä kaikissa mahdollisissa somekanavissa ja tykittää päivitystä päivityksen perään. Eli käytännössä oot nokka luurissa kiinni koko ajan, tai sun pitäis olla.
Ja sekö on sitten sitä oikeaa elämää? Tälläät itseäs tuntikausia pahimmillaan, jotta saat taas yhden täydellisen selfien kun oot kahvilassa juomassa smoothietasi, sitten saat siitäkin palkinnoksi kommentit, että oot läski ja toinen kommentoi, että oot liian laiha, meikki on väärä ja tukka näytää kamalalta. Kannattiko? No ei.
Minäkin olin jossain vaiheessa nenä kiinni luurissa koko ajan, mutta nyt kyllä olen ihan onnellinen asiasta, että osaan elää tätä muutakin elämää eikä mun elämä pyöri sen kautta, mitä somessa tapahtuu. Toki seurailen facea ja twitteria aika aktiivisesti, mutta en enää alkuunkaan niin kuin aikaisemmin, ja hyvä niin. Ei se elämä niin kamalaa ole ilman sitä instagramia, joka on mun silmissä muotoutunut lähinnä toisten stalkkauskanavaksi...
joskohan lakkaisin marmattamasta nyt ja alkaisin päivän touhuille. Koittapaakas bloggaajakollegat muutkin heittää hetkeksi se luuri nurkkaan ja antakaa sen olla ihan rauhassa, se puhelin siellä kyllä säilyy tallessa, vaikka se ei kädessä koko ajan olekkaan :) ja läppärin voi kans heittää hetkeksi nurkkaan ja nauttia sunnuntaipäivästä ihan rauhassa.
Ja penkin lämmitin oli mun rakas ystävä taas, joka pelasti....
No, kai tuohon kylmyyteen taas tottuu ajan kanssa....
No, kai tuohon kylmyyteen taas tottuu ajan kanssa....
Oon tässä parin viimeviikon aikana seuraillut taas muitakin blogeja vähän enemmän kuin viimeaikoina yhteensä. Aika yllärinä tuli, että moni blogi on lopettamassa taikka tauolla muuten. Miks?
Aika monta tapausta tuli eteen, että bloggaajat suunnilleen ovat palaneet blogin vuoksi loppuun ja sen paskasateen vuoksi, jota bloggaajat niskaansa saavat. Surullista :( Postaustahdit täytyy pitää aika huikeina että lukijamäärät pysyvät hyvinä, koko ajan pitää olla täydellinen ja jokaista pitäis käytännössä miellyttää. Mahdotonta! Blogejahan tulee ja menee pilvin pimein koko ajan, mutta oikeasti hyvät blogit pysyvät, kunnes bloggaajat on ajettu loppuun? Menikö nyt ihan niinkuin piti?
Mua oikeasti ärsyttää ihan suunnattomasti tämä nykyinen trendi, että kaiken pitää olla niin hemmetin täydellistä aina. No minä en ainakaan ole, enkä aio olla jatkossakaan muuta kuin sitä mitä oon just nyt.
Itselleni tämä nykyinen postaustahti on just passeli. eli kerta tai kaksi viikossa. Muuhun ei aika riitä, tai jos laittaa riittämään, niin se aika on pois sitte jostain muualta ja se tarkoittaa aikaa pois perheeltä ja siihen en suostu. No ei siinä, tälläkin postaustahdilla mun uskollinen lukijakunta on pysynyt tyytyväisenä ja itseasiassa seuraajien määrä mm. Facebookissa on jopa noussut. Kiitos siis ihan jokaiselle seuraajalle.
Bloggaajant ulis olla koko ajan läsnä kaikissa mahdollisissa somekanavissa ja tykittää päivitystä päivityksen perään. Eli käytännössä oot nokka luurissa kiinni koko ajan, tai sun pitäis olla.
Ja sekö on sitten sitä oikeaa elämää? Tälläät itseäs tuntikausia pahimmillaan, jotta saat taas yhden täydellisen selfien kun oot kahvilassa juomassa smoothietasi, sitten saat siitäkin palkinnoksi kommentit, että oot läski ja toinen kommentoi, että oot liian laiha, meikki on väärä ja tukka näytää kamalalta. Kannattiko? No ei.
Minäkin olin jossain vaiheessa nenä kiinni luurissa koko ajan, mutta nyt kyllä olen ihan onnellinen asiasta, että osaan elää tätä muutakin elämää eikä mun elämä pyöri sen kautta, mitä somessa tapahtuu. Toki seurailen facea ja twitteria aika aktiivisesti, mutta en enää alkuunkaan niin kuin aikaisemmin, ja hyvä niin. Ei se elämä niin kamalaa ole ilman sitä instagramia, joka on mun silmissä muotoutunut lähinnä toisten stalkkauskanavaksi...
joskohan lakkaisin marmattamasta nyt ja alkaisin päivän touhuille. Koittapaakas bloggaajakollegat muutkin heittää hetkeksi se luuri nurkkaan ja antakaa sen olla ihan rauhassa, se puhelin siellä kyllä säilyy tallessa, vaikka se ei kädessä koko ajan olekkaan :) ja läppärin voi kans heittää hetkeksi nurkkaan ja nauttia sunnuntaipäivästä ihan rauhassa.
Näihin tunnelmiin.... ihanaa sunnuntaita kaikille!
10 huhtikuuta 2015
Blogilöytöjä
Tämä postaus antoi vähän odotuttaa itseään. Eilen piti tulla jo ulos, mutta ystäväni migreeni yritti kovasti tulla kylään, mutta sain sen kuitenki estettyä. Syykin selvis iltapäivällä kun piti useamman kerran kuunnella että onko tuo nyt tosikaan enää... toinen ystäväni ukkonen siellä jyrisi ja taivaaltakin tuli ihan kiitettävästi tavaraa kaikissa olo muodoissaan. Kesä kausi siis on virallisesti korkattu ja ukkonenkin käynyt näyttäytymässä.
Mutta nyt asiaan. Tuo blogien nykytilaa koskeva postaus aiheutti todellakin sellaisen kommentti ja palauteryöpyn, että en voi kuin ihmetellä ja olla nöyrän kiitollinen jokaiselle. Oon saanu nyt vastailtua jopa sähköposteihin ja muihin yhteydenottoihin.... hiukkasen kesti, sillä palautteen määrä tosiaanki löi ällikällä! Kiitos jokaiselle!
Kommenttien joukosta löyty ihan mielettömästi ihania blogeja, joissa aitous paistaa kuin naantalin aurinko. Vaikka osassa blogeja onkin nittä upeita käsiteltyjä kuvia, se ei haittaa sillä kokonaisuus on se mikä iskee. Linkkejä tuli laidasta laitaan. Osa enemmän kuvapainotteisia ja osa enemmän tekstipainotteisia, mutta kaiken kaikkiaan hienoja kokonaisuuksia.
Jokaisen kannattaa käydä tutustumassa kommentteihin TÄÄLLÄ postauksessa, saattaa löytyä muillekkin uutta seurattavaa.
Tässä teille kolme blogia, joihin itse ihastuin. Perusteluita tuskin tarvinnee enää kertoa ihan täydellisesti.... :) Kaikissa näissä näkyy oma persoonallisuus, aitous, rehellisyys.
Käykäpäs tutustumassa tekin!
http://aitiyrittaa.blogspot.fi/
http://tittin-elamaa.blogspot.fi/
http://nainentummissa.blogspot.fi/
Moneen muuhunkin kommenteissa linkattuun blogiin tulen todellakin vielä palaamaan, ihania löytöjä. Ehkä mun ei enä tarvitse olla niin huolissani ilmiöstä, sillä oon aika onnellinen siitä että upeita blogeja löytyy aina lisää ja on ihana huomata kuinka taitavia bloggaajia meillä Suomessa on. Jokainen ansaitsisi hieman lisänäkyvyyttä näiden blingbling -blogien seassa.
Jatkakaa samaan malliin. Pysykää omana itsenänne!
Ihanaa viikonloppua kaikille!
Mutta nyt asiaan. Tuo blogien nykytilaa koskeva postaus aiheutti todellakin sellaisen kommentti ja palauteryöpyn, että en voi kuin ihmetellä ja olla nöyrän kiitollinen jokaiselle. Oon saanu nyt vastailtua jopa sähköposteihin ja muihin yhteydenottoihin.... hiukkasen kesti, sillä palautteen määrä tosiaanki löi ällikällä! Kiitos jokaiselle!
Kommenttien joukosta löyty ihan mielettömästi ihania blogeja, joissa aitous paistaa kuin naantalin aurinko. Vaikka osassa blogeja onkin nittä upeita käsiteltyjä kuvia, se ei haittaa sillä kokonaisuus on se mikä iskee. Linkkejä tuli laidasta laitaan. Osa enemmän kuvapainotteisia ja osa enemmän tekstipainotteisia, mutta kaiken kaikkiaan hienoja kokonaisuuksia.
Jokaisen kannattaa käydä tutustumassa kommentteihin TÄÄLLÄ postauksessa, saattaa löytyä muillekkin uutta seurattavaa.
Tässä teille kolme blogia, joihin itse ihastuin. Perusteluita tuskin tarvinnee enää kertoa ihan täydellisesti.... :) Kaikissa näissä näkyy oma persoonallisuus, aitous, rehellisyys.
Käykäpäs tutustumassa tekin!
http://aitiyrittaa.blogspot.fi/
http://tittin-elamaa.blogspot.fi/
http://nainentummissa.blogspot.fi/
Moneen muuhunkin kommenteissa linkattuun blogiin tulen todellakin vielä palaamaan, ihania löytöjä. Ehkä mun ei enä tarvitse olla niin huolissani ilmiöstä, sillä oon aika onnellinen siitä että upeita blogeja löytyy aina lisää ja on ihana huomata kuinka taitavia bloggaajia meillä Suomessa on. Jokainen ansaitsisi hieman lisänäkyvyyttä näiden blingbling -blogien seassa.
Jatkakaa samaan malliin. Pysykää omana itsenänne!
Ihanaa viikonloppua kaikille!
05 huhtikuuta 2015
Pohdintaa blogien nykytilasta + linkkaa blogisi JOS...
Tätä postausta mä oon pyöritellyt varmaan pisimpään, kuin mitään postausta tätä ennen. On pitänyt pähkäillä ihan omissa ajatuksissa, koneella kuin ihan paperillakin. Mutta mielestäni tämä on aika tärkeetä ja ainakin minulle itselle ollut viimekuukausina tosi silmiin (ja hermoon) pistävä asia.
Eli asiaan...
Onko blogit nykyisin vain toistensa kopioita?
Oon viimeisten kuukausien aikana selannut läpi satoja ja taas satoja blogeja niin suomesta kuin ulkomailtakin. Aivan järjettömän usein silmiin pistää kokonaisuus, joka on kuin suora kopio, joistain yleisesti suositusta blogista ja pahinta tässä on se että nämä huippusuosiota nauttivat blogitkin ovat kuin kopioita keskenään. Tekstit ja kuvat on sijoiteltu lähes täydellisen samalla tavalla, jopa kirjoitustyyli on muutettu samanlaisiksi, vaikka kun selaa ihan vaikka jonkin blogin alkuaikojen postauksia, kirjoitustyyli on ollut täysin erilainen. Uskaltaako kukaan enää tehdä täysillä sitä omaa juttuaan?
Kuvat on tappiinsa asti käsiteltyjä. Toki onhan se ihana katsella upeita kuvia, mutta onko kuvituksista kadonnut aitous. Omasta mielestäni on. Kuvat on käsitelty ja lavastettu niin, että näyttävät niiltä täydellisiltä lehtikuvilta, joka ei ehkä mielestäni ole blogeihin se paras vaihtoehto. Itse kieltämättä katselen mieluummin niitä aitoja tilanteita, aitoja kuvia, joista henkii juuri se tilanne ilman että sitä tilannetta on saatu aikaiseksi kuvankäsittelyllä. Jokainen perusjannu osaa ottaa kuvan ja käsittelemällä melkein kuvasta kuin kuvasta saa upean, mutta siinä nousee minun arvostus ja kiinnostus henkiin, kun kuvasta näkee sen olevan aito tilanne ilman lavastusta ja tuntikausien käsittelyä.
Tottakai Suomessakin bloggaaminen on ammattilaistunut ihan huimaa vauhtia, mutta valitettavaa tässä ilmiössä on todella se, että blogien aitous, omaperäisyys ja jopa sisällöllinen osuus kärsii.
Blogeihin ja blogien takana hääriviin ihmisiin on ehkä vaikeampaa samaistua enää samalla tavalla kuin ennen. Postausten sisältö on valitettavan suuressa osassa blogeja alkanut mennä siihen tyyliin, että iso osa postauksista tuntuu täysin väkisin väännetyiltä. On pakko postata joka ainoa päivä ja lopputulos on siinä, että postauksessa on kuva ja muutama lause tekstiä, joka ei käytännössä sano yhtään mitään lukijalle. Esimerkkinä voisin heittää nämä suurta suosiota nauttivat asukuvapostaukset. Postauksessa on muutama kuva ja pari lausetta tekstiä. Toki kuvista saa inspiraatiota ehkä omaankin pukeutumiseen, mutta eniten kaipaan itse sitä, että postauksissa olisi kerrottu syvällisemmin miksi juuri sellainen asuvalinta, tai miksi on ostettu juuri sellainen rätti kaapin täytteeksi. Ja vastaukseksi en halua siihen kysymykseen sitä kuuluisaa: Se näyttää kivalta.
Ehkäpä olen itse vähän turhan tarkka, mutta kaipaisin paljon muutakin analyysiä asuista.
En hae tällä pauhaamisella sitä, että blogeissa pitäisi paljastaa kaikki omasta elämästään, ei todellakaan. Oma yksityisyys täytyy kuitenkin olla bloggaamisesta huolimatta, mutta halutaanko me kaikki olla niitä tusinabloggaajia, joista se mielikuva on vain se kiillotettu pinta, koti kuin suoraan sisustuslehdestä, juhlia, kekkereitä, biletystä jne. Tiedätte kyllä mitä tarkoitan. Ja ei, en kirjoita tätä kateuksissani, vaan siksi että mun oman kohta 5 vuotisen bloggaajan taipaleeni aikana homma on muuttunut ihan totaalisesti ja blogeista on kadonnut pahasti se oma juttu, oma persoonallisuus ja aitous. Tilalle on tullut vain se tyhjä sisältö ja kiillotettu pinta.
Itse asiassa olen tästä aiheesta jutellut useiden henkilöiden kanssa, osa bloggaajia ja osa ei...
Yksikään ei ole kieltänyt tätä ilmiötä... Huolestuttaako? minua ainakin!
Nytpä siis laitetaan vielä uudeleen etsintään uusia blogeja, haluan todella löytää niitä aitoja, oman juttunsa takana seisovia bloggaajia, jotka rohkeasti uskaltavat olla erilaisia ja aitoja ilman kopiointia.
Näyttäkääpäs nyt kyntenne kaikki!
Linkkaa siis blogisi komenttikenttään JOS koet oikeasti tekeväsi yllämainitun kuvauksen kaltaista blogia. Tyylijalilla ei ole väliä, luenhan blogeja ihan aiheesta kuin aiheesta.
Mikäli löydän jotain todella kiinnostavaa, voi olla että teen jopa ihan oman postauksensa löydetyistä blogeista :)
Nyt suljen koneen ja katoan tuonne aurinkoiseen ilmaan ulkoilemaan. Mukavaa sunnuntaita jokaiselle <3
Eli asiaan...
Onko blogit nykyisin vain toistensa kopioita?
Oon viimeisten kuukausien aikana selannut läpi satoja ja taas satoja blogeja niin suomesta kuin ulkomailtakin. Aivan järjettömän usein silmiin pistää kokonaisuus, joka on kuin suora kopio, joistain yleisesti suositusta blogista ja pahinta tässä on se että nämä huippusuosiota nauttivat blogitkin ovat kuin kopioita keskenään. Tekstit ja kuvat on sijoiteltu lähes täydellisen samalla tavalla, jopa kirjoitustyyli on muutettu samanlaisiksi, vaikka kun selaa ihan vaikka jonkin blogin alkuaikojen postauksia, kirjoitustyyli on ollut täysin erilainen. Uskaltaako kukaan enää tehdä täysillä sitä omaa juttuaan?
Kuvat on tappiinsa asti käsiteltyjä. Toki onhan se ihana katsella upeita kuvia, mutta onko kuvituksista kadonnut aitous. Omasta mielestäni on. Kuvat on käsitelty ja lavastettu niin, että näyttävät niiltä täydellisiltä lehtikuvilta, joka ei ehkä mielestäni ole blogeihin se paras vaihtoehto. Itse kieltämättä katselen mieluummin niitä aitoja tilanteita, aitoja kuvia, joista henkii juuri se tilanne ilman että sitä tilannetta on saatu aikaiseksi kuvankäsittelyllä. Jokainen perusjannu osaa ottaa kuvan ja käsittelemällä melkein kuvasta kuin kuvasta saa upean, mutta siinä nousee minun arvostus ja kiinnostus henkiin, kun kuvasta näkee sen olevan aito tilanne ilman lavastusta ja tuntikausien käsittelyä.
Tottakai Suomessakin bloggaaminen on ammattilaistunut ihan huimaa vauhtia, mutta valitettavaa tässä ilmiössä on todella se, että blogien aitous, omaperäisyys ja jopa sisällöllinen osuus kärsii.
Blogeihin ja blogien takana hääriviin ihmisiin on ehkä vaikeampaa samaistua enää samalla tavalla kuin ennen. Postausten sisältö on valitettavan suuressa osassa blogeja alkanut mennä siihen tyyliin, että iso osa postauksista tuntuu täysin väkisin väännetyiltä. On pakko postata joka ainoa päivä ja lopputulos on siinä, että postauksessa on kuva ja muutama lause tekstiä, joka ei käytännössä sano yhtään mitään lukijalle. Esimerkkinä voisin heittää nämä suurta suosiota nauttivat asukuvapostaukset. Postauksessa on muutama kuva ja pari lausetta tekstiä. Toki kuvista saa inspiraatiota ehkä omaankin pukeutumiseen, mutta eniten kaipaan itse sitä, että postauksissa olisi kerrottu syvällisemmin miksi juuri sellainen asuvalinta, tai miksi on ostettu juuri sellainen rätti kaapin täytteeksi. Ja vastaukseksi en halua siihen kysymykseen sitä kuuluisaa: Se näyttää kivalta.
Ehkäpä olen itse vähän turhan tarkka, mutta kaipaisin paljon muutakin analyysiä asuista.
En hae tällä pauhaamisella sitä, että blogeissa pitäisi paljastaa kaikki omasta elämästään, ei todellakaan. Oma yksityisyys täytyy kuitenkin olla bloggaamisesta huolimatta, mutta halutaanko me kaikki olla niitä tusinabloggaajia, joista se mielikuva on vain se kiillotettu pinta, koti kuin suoraan sisustuslehdestä, juhlia, kekkereitä, biletystä jne. Tiedätte kyllä mitä tarkoitan. Ja ei, en kirjoita tätä kateuksissani, vaan siksi että mun oman kohta 5 vuotisen bloggaajan taipaleeni aikana homma on muuttunut ihan totaalisesti ja blogeista on kadonnut pahasti se oma juttu, oma persoonallisuus ja aitous. Tilalle on tullut vain se tyhjä sisältö ja kiillotettu pinta.
Itse asiassa olen tästä aiheesta jutellut useiden henkilöiden kanssa, osa bloggaajia ja osa ei...
Yksikään ei ole kieltänyt tätä ilmiötä... Huolestuttaako? minua ainakin!
Nytpä siis laitetaan vielä uudeleen etsintään uusia blogeja, haluan todella löytää niitä aitoja, oman juttunsa takana seisovia bloggaajia, jotka rohkeasti uskaltavat olla erilaisia ja aitoja ilman kopiointia.
Näyttäkääpäs nyt kyntenne kaikki!
Linkkaa siis blogisi komenttikenttään JOS koet oikeasti tekeväsi yllämainitun kuvauksen kaltaista blogia. Tyylijalilla ei ole väliä, luenhan blogeja ihan aiheesta kuin aiheesta.
Mikäli löydän jotain todella kiinnostavaa, voi olla että teen jopa ihan oman postauksensa löydetyistä blogeista :)
Nyt suljen koneen ja katoan tuonne aurinkoiseen ilmaan ulkoilemaan. Mukavaa sunnuntaita jokaiselle <3
21 marraskuuta 2014
Lukulistalle?
Itse en ole ottanut käyttöön, että blogiini voisi rekisteröityä lukijaksi, ihan sen vuoksi, että bloggerin lukijapalkin kanssa menettää hermonsa aika monta kertaa viikossa toimintaongelmien vuoksi.
Mutta, Kaipailen lisää lukemista!
Linkatkaapa siis blogejanne tähän postaukseen JA jos teillä on blogille vielä Facebook -sivu, niin aina parempi. Tykkään itse sen kautta pysyä ajan tasalla kaikkien päivityksistä :)
Oma Facebook sivuni löytyy TÄÄLTÄ ja sielläpä kannattaa klikata sitä TYKKÄÄ painiketta, koska kun 500 tykkääjää tulee täyteen laitetaan käyntiin arvonta, jossa arvotaan n. 50 € arvoinen tuotepaketti, joka sisältää sekä kauneutta että hyvinvointia....
Mukavaa viikonloppua ja laitelkaapas minulle paaaaaljon luettavaa :)
Mutta, Kaipailen lisää lukemista!
Linkatkaapa siis blogejanne tähän postaukseen JA jos teillä on blogille vielä Facebook -sivu, niin aina parempi. Tykkään itse sen kautta pysyä ajan tasalla kaikkien päivityksistä :)
Oma Facebook sivuni löytyy TÄÄLTÄ ja sielläpä kannattaa klikata sitä TYKKÄÄ painiketta, koska kun 500 tykkääjää tulee täyteen laitetaan käyntiin arvonta, jossa arvotaan n. 50 € arvoinen tuotepaketti, joka sisältää sekä kauneutta että hyvinvointia....
Mukavaa viikonloppua ja laitelkaapas minulle paaaaaljon luettavaa :)
11 huhtikuuta 2014
Kuulumisia ja haaste 9/14
Taas on perjantai! Viikon menee niin käsittämätöntä vauhtia, että ei ehdi aina edes huomata ajan kulua.
Tämäkin viikko on mennyt sillä omalla rutiinilla, joka ei juuri poikkeuksia tarjoa. No tätä se on tämä lapsiperheen elämä ja hyvä niin.
Tätä kirjoittaessa jänis ilmestyi taas meidän pihaan syömään ja muksuorkesteri istuu sohvalla vahdissa, että mitä se siellä tekee. Elämä kahden kyselyikäisen kanssa voi olla melkoisen mielenkiintoista...
Keskity siinä sitten kirjoittamiseen, kun ympäriltä kuuluu koko ajan; Äitii, miksi.....??
miksi puput syö ruohoa?
onko pupulla maha?
onko pupulla käsiä?
missä on pupun kolo?
miksi pupu meni naapurin pihalle?
miksi pupun jalat on tuon väriset?
miksi pupun nokka liikkuu?
GREAT... kirjoita siinä sitten ja kerro lapsen tiedonjanoa tyydyttävät vastaukset, mutta useimmiten annettuaan vastauksen kysymykseen, saa palkinnoksi vielä 2 lisäkysymystä. HUOKAUS!
Meillä muuten onkin eläintarha ihan omasta takaa. Pihalla pyörii niin jänikset kuin oravatkin, muutama fasaani, kissoja ja olempa nähnyt kärpänkin kipittelevän aidan vierustaa pitkin :) Siinä sitä on muksuille ihmettelemistä ja voi sitä kysymystulvaa....
Tähän voikin laittaa sujuvasti haasteen tämän päivän osuuden eli 9/14
Onnea on rikas ja puhdas luonto ympärillä! Se ei todellakaan ole enää itsestäänselvyys, joten jokainen jolla on edes palanen luontoa ympärillä; nauttikaa siitä kun meillä täällä Suomessa vielä toistaiseksi sitä on!
Ja arvostakaa sitä!
*****
Muille bloggaajille tiedoksi, että olen ajatellut aloittaa teille avuksi bannereiden teon ja annan neuvoja myös ulkoasun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Näistä voi kysellä lisää joko sähköpostitse cliviannablog@gmail.com tai vaikkapa Facebookissa yksityisviestillä.
Ihanaa viikonloppua kaikille <3
Tämäkin viikko on mennyt sillä omalla rutiinilla, joka ei juuri poikkeuksia tarjoa. No tätä se on tämä lapsiperheen elämä ja hyvä niin.
Tätä kirjoittaessa jänis ilmestyi taas meidän pihaan syömään ja muksuorkesteri istuu sohvalla vahdissa, että mitä se siellä tekee. Elämä kahden kyselyikäisen kanssa voi olla melkoisen mielenkiintoista...
Keskity siinä sitten kirjoittamiseen, kun ympäriltä kuuluu koko ajan; Äitii, miksi.....??
miksi puput syö ruohoa?
onko pupulla maha?
onko pupulla käsiä?
missä on pupun kolo?
miksi pupu meni naapurin pihalle?
miksi pupun jalat on tuon väriset?
miksi pupun nokka liikkuu?
GREAT... kirjoita siinä sitten ja kerro lapsen tiedonjanoa tyydyttävät vastaukset, mutta useimmiten annettuaan vastauksen kysymykseen, saa palkinnoksi vielä 2 lisäkysymystä. HUOKAUS!
Meillä muuten onkin eläintarha ihan omasta takaa. Pihalla pyörii niin jänikset kuin oravatkin, muutama fasaani, kissoja ja olempa nähnyt kärpänkin kipittelevän aidan vierustaa pitkin :) Siinä sitä on muksuille ihmettelemistä ja voi sitä kysymystulvaa....
Tähän voikin laittaa sujuvasti haasteen tämän päivän osuuden eli 9/14
Onnea on rikas ja puhdas luonto ympärillä! Se ei todellakaan ole enää itsestäänselvyys, joten jokainen jolla on edes palanen luontoa ympärillä; nauttikaa siitä kun meillä täällä Suomessa vielä toistaiseksi sitä on!
Ja arvostakaa sitä!
*****
Muille bloggaajille tiedoksi, että olen ajatellut aloittaa teille avuksi bannereiden teon ja annan neuvoja myös ulkoasun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Näistä voi kysellä lisää joko sähköpostitse cliviannablog@gmail.com tai vaikkapa Facebookissa yksityisviestillä.
Ihanaa viikonloppua kaikille <3
21 tammikuuta 2014
Kylmänkaunista
Edelleenkin päivät on menneet sisätiloissa, sillä nyt nuorimmainenkin on vähän kuumeillut :(
Tätähän se on, koko porukan ne aina nuo taudit läpi kiertää ja sitkeää tämä tauti todellakin kuuluu olevan, kun yksi jos otinenkin kertoilee sairastaneensa viikkotolkulla.
No ilmat sentään on nyt vähän lauhtuneet, että joskopa tästä päästäis jo ulkoilemaankin kunnolla piakkoin.
Nyt täytyy vain tyytyä ihailemaan maisemia parvekkeelta.
Kaunis se on tämä talvinen luonto... vaikka pakkanen kävi eilenkin kuvatessa luihin ja ytimiin saakka, ehdimpä ennen jäätymistäni napata parit kuvat ja juuri oikealla ajoituksella...
Kun pääsin parvekkeelta sisälle ja sain takin naulakkoon, aurinko katosi samantien :)
Mutta tässä pienet näkymät eiliseltä
Tätähän se on, koko porukan ne aina nuo taudit läpi kiertää ja sitkeää tämä tauti todellakin kuuluu olevan, kun yksi jos otinenkin kertoilee sairastaneensa viikkotolkulla.
No ilmat sentään on nyt vähän lauhtuneet, että joskopa tästä päästäis jo ulkoilemaankin kunnolla piakkoin.
Nyt täytyy vain tyytyä ihailemaan maisemia parvekkeelta.
Kaunis se on tämä talvinen luonto... vaikka pakkanen kävi eilenkin kuvatessa luihin ja ytimiin saakka, ehdimpä ennen jäätymistäni napata parit kuvat ja juuri oikealla ajoituksella...
Kun pääsin parvekkeelta sisälle ja sain takin naulakkoon, aurinko katosi samantien :)
Mutta tässä pienet näkymät eiliseltä
Viikonlopun aikana blogin Facebook -sivulla meni 300 tykkääjän raja rikki ja suunnittelin ensin erikoispostausta sen kunniaksi, mutta tekemättähän tuo jäi. Jostain syystä tuntuu, että nuo lapsukaiset pitää äiteen kohtuu kiireisenä ja varsinkin nyt kun flunssainen olo kaikilla kiukuttaa, ärsyttää ja vaikka mitä.
No, on niitä postauksia tuolla odottamassa ihan jonoksi asti, kunhan vain saisi ne järjelliseen muotoon :)
Mutta todellakin, mun silmissä tuo 300 on huima saavutus, kun en sivua tehdessäni alkuunkaan ajatellut, että se edes tällaista suosiota saisi. Ja lukijamääräkin kun on koko ajan nousussa, niin mikäs se enempää tsemppaisi bloggaamista jatkamaan :) Kiitos kuuluu teille lukijoille, että tätä aina vaan jaksaa jatkaa <3
Nyt kutsuu jälleen kotihommat, mutta muistakaapa käynnissä oleva arvonta; Jokainen lukijaksi liittynyt osallistuu 50 lahjakortin arvontaan ;) Tarkemmat tiedot löytyy TÄSTÄ aiemmasta postauksesta!
Talvista tiistaita kaikille <3
16 tammikuuta 2014
Pakkaspäiviä
Voin nyt heti tähän kärkeen ilmoittaa, että mun pakkaskiintio tälle talvelle on täys just nyt, kesä saa tulla piste!!!
3 kappaletta enemmän taikka vähemmän nuhaisia ja yskäisiä lapsia yhdistettynä kipakkaan pakkaseen, ei ole hyvä yhdistelmä. Eli sisätiloissa ollaan pysytty tiiviisti. Enpä katso aiheelliseksi lähteä kuskaamaan muksuja ulos tällaisilla pakkasilla, vaikka kuumetta ei tosin ole kenelläkään... Ei silti, että se ulkoilu juuri itseäkään näillä keleillä huvittais, tunnetusti vilukissa kun olen.
Eli se edellisessä postauksessa mainitsemani haastepostaus saa myös odottaa, sillä se ehdottomasti vaatii kuvaamista ulkosalla ja ilmat eivät nyt vaan ole suotuisat eli toivokaa lauhaa ilmaa ja auringon paistetta, niin eiköhän se omasta tyylistä täysin poikkeava postauskin sieltä sitten tule :)
Täällä on siis tosiaankin keskitytty sisäjuttuihin ja lapset ovatkin kehitelleet itselleen kivan leikin; leikitään vaatteilla! Ja leikistä yleensä sitten seuraa jatkoleikki, jossa ollaan isi, äiti ja välillä kuvioissa vilahtaa myös meidän kavereita, joita lapset sitten esittävät ja ovat olevinaan lähdössä mihin milloinkin.
Ensin ajattelin tuostakin leikistä, että voi #?%&ZZ!!# kaikki kamppeet pitkin kodinhoitohuonetta levällään...
Mutta sitten maalaisjärki voitti taas sen siivousneurootikon ja tulin siihen tulokseen, että oppivatpa samalla pienemmätkin pukemaan itse itsensä kun saavat siinä leikkiessään harjoitella ihan vapaasti...
No lopputulos ei aina ole se kaikkein edustavin, mutta pääasia on että hauskaa meillä on taas ollut :D
3 kappaletta enemmän taikka vähemmän nuhaisia ja yskäisiä lapsia yhdistettynä kipakkaan pakkaseen, ei ole hyvä yhdistelmä. Eli sisätiloissa ollaan pysytty tiiviisti. Enpä katso aiheelliseksi lähteä kuskaamaan muksuja ulos tällaisilla pakkasilla, vaikka kuumetta ei tosin ole kenelläkään... Ei silti, että se ulkoilu juuri itseäkään näillä keleillä huvittais, tunnetusti vilukissa kun olen.
Eli se edellisessä postauksessa mainitsemani haastepostaus saa myös odottaa, sillä se ehdottomasti vaatii kuvaamista ulkosalla ja ilmat eivät nyt vaan ole suotuisat eli toivokaa lauhaa ilmaa ja auringon paistetta, niin eiköhän se omasta tyylistä täysin poikkeava postauskin sieltä sitten tule :)
Täällä on siis tosiaankin keskitytty sisäjuttuihin ja lapset ovatkin kehitelleet itselleen kivan leikin; leikitään vaatteilla! Ja leikistä yleensä sitten seuraa jatkoleikki, jossa ollaan isi, äiti ja välillä kuvioissa vilahtaa myös meidän kavereita, joita lapset sitten esittävät ja ovat olevinaan lähdössä mihin milloinkin.
Ensin ajattelin tuostakin leikistä, että voi #?%&ZZ!!# kaikki kamppeet pitkin kodinhoitohuonetta levällään...
Mutta sitten maalaisjärki voitti taas sen siivousneurootikon ja tulin siihen tulokseen, että oppivatpa samalla pienemmätkin pukemaan itse itsensä kun saavat siinä leikkiessään harjoitella ihan vapaasti...
No lopputulos ei aina ole se kaikkein edustavin, mutta pääasia on että hauskaa meillä on taas ollut :D
Pipo niskassa voi todellakin aiheutta lievät käkätyskohtaukset...
Neiti tyylitaju...
Pojalla ainakin tuo poseeraus näyttää olevan verissä
Nämä oli kuulemma lähdössä ensin kärppäpeliin, sieltä sählyyn ja sitte tulevan kaupan kautta takaisin...
Kysyin tuotteko äitille mitään kaupasta... vastaus kuului, että joo, me tuuaan sulle jäätelöä, mutta et sitte syö kaikkia, meillekki pitää jättää...
Kysyin tuotteko äitille mitään kaupasta... vastaus kuului, että joo, me tuuaan sulle jäätelöä, mutta et sitte syö kaikkia, meillekki pitää jättää...
Liekköhän vilukissa tarkenee villasukka+säärystin yhdistelmällä?
Onneksi on oma ihana mummu olemassa, joka pitää huolen siitä että minunkin varpaat
pysyy hengissä talven yli :)
Onneksi on oma ihana mummu olemassa, joka pitää huolen siitä että minunkin varpaat
pysyy hengissä talven yli :)
Tällaiset on maisemat nyt... jokseenkin maiseman ois pitäny olla tällainen jo joulun aikaan...
Kait se sitten on että parempi myöhään kuin ei milloinkaan :)
Kait se sitten on että parempi myöhään kuin ei milloinkaan :)
Tänäänpä sattui muuten yksi ihana tapaus, kun paikallisessa ruokakaupassa olin tuossa alkuillasta.
Pari tyttöstä siinä seuraili jo tovin aikaa minun liikkumista kaupassa ja sittenpä tulivatkin juttusille ja kysäisivät, että ootko sä oikeesti se Clivianna. Joo oon mä :)
Tyttösillä itsellääkin oli bloggaaminen harrastuksena ja siinä hetki rupateltiin ja otettiimpa vielä kuvatkin :)
No niitä ei varmaan tänne ole tulossa näytille, mutta ehkäpä ne jostain vielä voikin bongata ;)
Mutta olipa mukava huomata, että lukijakunta on täällä ikähaarukaltaan oikeasti TODELLA laaja.
Eli mun saamien tietojen mukaan lukijoita löytyy aina sieltä 12 ikävuodesta sitte 65 vuoteen saakka.
Voi toki olla vieläkin laajempi, mutta nämä on kuitenkin varmaa tietoa :)
Aika huimaa, vai mitä? Itse olen ainakin ihan ihmeissäni, että lukijakunta voi oikeasti olla näinkin laaja :)
Nöyränä voin vain kiittää jokaista lukijaa <3 Teitä on jo aika paljon!!
13 tammikuuta 2014
Maanantain höpinöitä ja pientä haastetta...
Alunperin oli tarkoitus vastata erääseen haasteeseen, jonka puolivahingossa bongasin eräästä blogista, johon luonnollisesti vahingossa eksyin... no vahingossa sitten unohdin koko homman ja nytpä en sitten löydä sitä enää mistään. No se siitä sitten, tehdään se sitten jos vahingossa taas sen onnistun löytämään.
Tänään on ollut kyllä niin normi maanantai. Se että näin kotiäitinä ei juurikaan erota arkea pyhästä, vaan kaikki päivät menevät liki saman kaavan mukaan, niin SILTI tuntuu, että nuo armaat mini-ihmisetkin jotenkin reagoivat maanantaihin eri tavalla ja ovat kiukkuisia, uhmakkaita, lelut ärsyttää, siskon/veljen naama ärsyttää, ja äidin naama varmaan kaikkein eniten... Eli tällainen päivä tänään; kiukkua, raivoa, yksi alkava flunssa, iltaa kohti näyttäisi alkava flunssa saavan toisen samanlaisen seurakseen (no tylsää kait se onkin yksin sairastaa...)
ja äidillä siis on kivaa, rauhallista ja leppoisaa kotona oleilua...
Hehh, olenkin sanonut monta kertaa, että juon varmaan ensimmäisen kerran kahvini kunnolla kuumana siinä vaiheessa kun lapsista nuorinkin lähentelee 30 ikävuotta ;D
No mutta näinhän se menee, että ainoa jonka äiti saa lämpimänä syödä on jäätelö...
Olen tässä pitkään jo seurannut lukemattoman määrän blogeja ja huomannut ilmiön, jonka on huomannut moni muukin... Blogit kipioivat enenevässä määrin toinen toisiaan ja usealta blogilta puuttuu se oma persoonallinen leima. Toki tietyn tyylilajin blogit samalla kaavalla toimivatkin, mutta se JOKIN oma juttu pitäisi silti mielestäni jokaiselta löytyä. Mene ja tiedä, onko minulla itsellänikään sellaista, mutta ainakin omasta mielestäni teen tätä blogia ihan oman pään mukaan, enkä kopioi yhtään mitään yhtään mistään.
Vai mitäpä te olette mieltä? Lukijathan sen parhaiten tietävät, onko asia näin kuin itse sen kuvittelen olevan?
Tulipa sitten mieleeni ihan heittää jokaiselle bloggaajalle pieni haaste:
Tehkää postaus, joka poikkeaa täysin siitä tyylistä, millä yleensä postauksia teette.
Heittäytykää, tutkikaa, etsikää aihe, joka on täysin poikkeava siitä omasta linjastanne ja toteuttakaa se tyylillä, joten ette ennen ole kokeilleet. Pointtina tässä on se, että jokainen pyrkisi eroon niistä omista "maneereista" joita toistaa mahdollisesti postauksesta toiseen ja mahdollisuus luoda muuntautumiskykyinen ja vetovoimainen mielikuva sille omalle blogille. Aion myös itse pyrkiä parin päivän sisällä tekemään postauksen, jollaista en ennen ole tehnyt...
Miten on otatteko kenties haasteen vastaan?
Tänään on ollut kyllä niin normi maanantai. Se että näin kotiäitinä ei juurikaan erota arkea pyhästä, vaan kaikki päivät menevät liki saman kaavan mukaan, niin SILTI tuntuu, että nuo armaat mini-ihmisetkin jotenkin reagoivat maanantaihin eri tavalla ja ovat kiukkuisia, uhmakkaita, lelut ärsyttää, siskon/veljen naama ärsyttää, ja äidin naama varmaan kaikkein eniten... Eli tällainen päivä tänään; kiukkua, raivoa, yksi alkava flunssa, iltaa kohti näyttäisi alkava flunssa saavan toisen samanlaisen seurakseen (no tylsää kait se onkin yksin sairastaa...)
ja äidillä siis on kivaa, rauhallista ja leppoisaa kotona oleilua...
Hehh, olenkin sanonut monta kertaa, että juon varmaan ensimmäisen kerran kahvini kunnolla kuumana siinä vaiheessa kun lapsista nuorinkin lähentelee 30 ikävuotta ;D
No mutta näinhän se menee, että ainoa jonka äiti saa lämpimänä syödä on jäätelö...
Olen tässä pitkään jo seurannut lukemattoman määrän blogeja ja huomannut ilmiön, jonka on huomannut moni muukin... Blogit kipioivat enenevässä määrin toinen toisiaan ja usealta blogilta puuttuu se oma persoonallinen leima. Toki tietyn tyylilajin blogit samalla kaavalla toimivatkin, mutta se JOKIN oma juttu pitäisi silti mielestäni jokaiselta löytyä. Mene ja tiedä, onko minulla itsellänikään sellaista, mutta ainakin omasta mielestäni teen tätä blogia ihan oman pään mukaan, enkä kopioi yhtään mitään yhtään mistään.
Vai mitäpä te olette mieltä? Lukijathan sen parhaiten tietävät, onko asia näin kuin itse sen kuvittelen olevan?
Tulipa sitten mieleeni ihan heittää jokaiselle bloggaajalle pieni haaste:
Tehkää postaus, joka poikkeaa täysin siitä tyylistä, millä yleensä postauksia teette.
Heittäytykää, tutkikaa, etsikää aihe, joka on täysin poikkeava siitä omasta linjastanne ja toteuttakaa se tyylillä, joten ette ennen ole kokeilleet. Pointtina tässä on se, että jokainen pyrkisi eroon niistä omista "maneereista" joita toistaa mahdollisesti postauksesta toiseen ja mahdollisuus luoda muuntautumiskykyinen ja vetovoimainen mielikuva sille omalle blogille. Aion myös itse pyrkiä parin päivän sisällä tekemään postauksen, jollaista en ennen ole tehnyt...
Miten on otatteko kenties haasteen vastaan?
Takkatulen ääreen nyt... ulkona pakkanen hipoo -20 astetta ja mereltä käy JÄÄTÄVÄ viima...
03 tammikuuta 2014
Sitä sun tätä... eli viimeisimmät kuulumiset
Tarkoitushan oli tekaista kunnollinen raportti meidän Joulusta, mutta sepä nyt on jäänyt, ja oon itse ilmeisesti ahminut näitä joulupostauksia jo niin paljon, että päätin jättää itse sellaisen nyt tekemättä :)
Joulu kuitenkin oli kaiken kaikkiaan Ihana. Ihania ihmisiä, ihanaa ruokaa ja ihanaa tunnelmaa.
Paljon kävi joulun aikaan vieraita ja lapset tietenkin ihan tohkeissaan kaikista ja energiaa on riittänyt liiaksikin asti. Oli ne nuo naperot olleet pakettimäärästä päätellen niin kilttejä, että minä kyllä epäilin joulupukin vähän jo erehtyneen... Voihan se olla, että tuo vanha ukkeli on jo niin höppänä, että tuo vähän ylimääräistäkin ;D
Kuviakin ois muutamia, mutta puhelimella otettuja eli en edes ala niitä tänne ihmisten kiusaksi laittamaan, on ne sen verran huonolaatuisia. Ennen Joulua... oliko tuo aaton aattona allekirjoittaneen läppäri sano lopullisesti sopimuksensa irti ja se oli sen koneen tarun loppu. Pelkäsin jo kaikkien kuvamuistojenkin menneen sen siliän tien, mutta ONNEKSI suvusta löytyy rautainen ammattilainen, joka sieltä on kuulemma saanut 90 % kuvista pelastettua.
Nyt siis olen bloggaaja, jolla ei ole konetta eikä kameraa... edessä loistava tulevaisuus...
Voi varmaan jokainen aavistaa, että eipä ole paljoa inspiraatioita siis herunut koko tähän hommaan, mutta jospa se tästä pikkuhiljaa taas, lainakoneen varassa mennään siihen asti, että joku ystävällisesti lyö mulle rahat kouraan että mene ja osta kone taikka sitten tuo mulle sen uututtaan kiiltävän läppärin suoraan kotiovelle... sitä päivää siis odotellessa.
Tänäänkin oon varmaan sen 50 kertaa istunut jo tähän koneen ääreen ja melkein aloittanut kirjoittamisen... tää oli sitten se 51 kerta varmaan, kun jotain tekstin tapaista jo sain aikaiseksikin.
Millähän sitä saisi itsensä taas tsempattua bloggailuun, kun koko ajan on alkanut vaan kaikki vastustaa :(
Vaikka mitä juttuja olisi teille kerrottavaksi, mutta tarvinnee ensin kasata itsensä, että jaksaa taas keskittyä olennaiseen.
Jokatapauksessa, TÄMÄ aiempi postaus aiheutti sen verran kysymyksiä sähköpostiin ja muuallekkin, että muutamalta mielipiteen kysyttyäni, päätin julkaista eräänlaisen vastauspostauksen, josko siitä olisi vaikka hyötyä muillekkin. Postaus siis tulossa ihan näinä päivinä :)
Toivottavasti saan jotain muutakin pikkupostausta aikaiseksi :)
Ihanaa perjantaita kaikille <3
Joulu kuitenkin oli kaiken kaikkiaan Ihana. Ihania ihmisiä, ihanaa ruokaa ja ihanaa tunnelmaa.
Paljon kävi joulun aikaan vieraita ja lapset tietenkin ihan tohkeissaan kaikista ja energiaa on riittänyt liiaksikin asti. Oli ne nuo naperot olleet pakettimäärästä päätellen niin kilttejä, että minä kyllä epäilin joulupukin vähän jo erehtyneen... Voihan se olla, että tuo vanha ukkeli on jo niin höppänä, että tuo vähän ylimääräistäkin ;D
Kuviakin ois muutamia, mutta puhelimella otettuja eli en edes ala niitä tänne ihmisten kiusaksi laittamaan, on ne sen verran huonolaatuisia. Ennen Joulua... oliko tuo aaton aattona allekirjoittaneen läppäri sano lopullisesti sopimuksensa irti ja se oli sen koneen tarun loppu. Pelkäsin jo kaikkien kuvamuistojenkin menneen sen siliän tien, mutta ONNEKSI suvusta löytyy rautainen ammattilainen, joka sieltä on kuulemma saanut 90 % kuvista pelastettua.
Nyt siis olen bloggaaja, jolla ei ole konetta eikä kameraa... edessä loistava tulevaisuus...
Voi varmaan jokainen aavistaa, että eipä ole paljoa inspiraatioita siis herunut koko tähän hommaan, mutta jospa se tästä pikkuhiljaa taas, lainakoneen varassa mennään siihen asti, että joku ystävällisesti lyö mulle rahat kouraan että mene ja osta kone taikka sitten tuo mulle sen uututtaan kiiltävän läppärin suoraan kotiovelle... sitä päivää siis odotellessa.
Tänäänkin oon varmaan sen 50 kertaa istunut jo tähän koneen ääreen ja melkein aloittanut kirjoittamisen... tää oli sitten se 51 kerta varmaan, kun jotain tekstin tapaista jo sain aikaiseksikin.
Millähän sitä saisi itsensä taas tsempattua bloggailuun, kun koko ajan on alkanut vaan kaikki vastustaa :(
Vaikka mitä juttuja olisi teille kerrottavaksi, mutta tarvinnee ensin kasata itsensä, että jaksaa taas keskittyä olennaiseen.
Jokatapauksessa, TÄMÄ aiempi postaus aiheutti sen verran kysymyksiä sähköpostiin ja muuallekkin, että muutamalta mielipiteen kysyttyäni, päätin julkaista eräänlaisen vastauspostauksen, josko siitä olisi vaikka hyötyä muillekkin. Postaus siis tulossa ihan näinä päivinä :)
Toivottavasti saan jotain muutakin pikkupostausta aikaiseksi :)
Ihanaa perjantaita kaikille <3
22 joulukuuta 2013
Vain taivas rajana...?!?
Tai ehkä enemmänkin oma panostus ja mielikuvitus...
Monellakin bloggaajalla on välill sellaisia hetkiä, että bloggaamisesta on yksinkertaisesti mennyt maku ja hommassa ei ole enää mitään haastetta ja tuntuu, että mitään sanottavaa ei ole. Tai vaikka olisikin paljon sanottavaa, sitä ei vaan yksinkertaisesti saa aikaiseksi sen vertaa, että tuottaisi nuo ajatukset kirjalliseen muotoon. Niin tuttu tunne!!
Itselläni uutta pontta ja virtaa bloggaamiseen toi kun huomasin netistä SmartResponse Median sivut ja otin ja liityin sen kummemmin miettimättä hommaan mukaan.
kyse on siis kumppanuusmarkkinoinnista ja tämähän on aivan ihanteellinen juttu bloggaajille ja myös muille, joilla jonkinlainen nettisivu, uutiskirje tai jokin sellainen on.
Julkaisijaksi liittynyt esim. bloggaaja valitsee vain suoraan järjestelmästä itselleen sopivimmat mainoskampanjat ja lähtee itse niitä ajamaan eteenpäin. Erilaisia kampanjoita täällä on huima määrä ja koko ajan tulee lisää, eli jokaiselle takuulla löytyy jotain. Ja mikä parasta, tästä hommasta voi myös pikkuisen lisäansioita hankkia ;) Jokaisesta mainoskampanjasta maksetaan eri korvaus julkaisijalle. Joistain maksetaan kun lukija klikkaa mainosta joistain taas vaikka rekisteröitymisen taikka tilauksen perusteella.
Järjestelmä on aivan äärimmäisen helppo käyttää eli aloittelijakin pääsee helposti hommassa alkuun.
Monellakin bloggaajalla on välill sellaisia hetkiä, että bloggaamisesta on yksinkertaisesti mennyt maku ja hommassa ei ole enää mitään haastetta ja tuntuu, että mitään sanottavaa ei ole. Tai vaikka olisikin paljon sanottavaa, sitä ei vaan yksinkertaisesti saa aikaiseksi sen vertaa, että tuottaisi nuo ajatukset kirjalliseen muotoon. Niin tuttu tunne!!
Itselläni uutta pontta ja virtaa bloggaamiseen toi kun huomasin netistä SmartResponse Median sivut ja otin ja liityin sen kummemmin miettimättä hommaan mukaan.
kyse on siis kumppanuusmarkkinoinnista ja tämähän on aivan ihanteellinen juttu bloggaajille ja myös muille, joilla jonkinlainen nettisivu, uutiskirje tai jokin sellainen on.
Julkaisijaksi liittynyt esim. bloggaaja valitsee vain suoraan järjestelmästä itselleen sopivimmat mainoskampanjat ja lähtee itse niitä ajamaan eteenpäin. Erilaisia kampanjoita täällä on huima määrä ja koko ajan tulee lisää, eli jokaiselle takuulla löytyy jotain. Ja mikä parasta, tästä hommasta voi myös pikkuisen lisäansioita hankkia ;) Jokaisesta mainoskampanjasta maksetaan eri korvaus julkaisijalle. Joistain maksetaan kun lukija klikkaa mainosta joistain taas vaikka rekisteröitymisen taikka tilauksen perusteella.
Järjestelmä on aivan äärimmäisen helppo käyttää eli aloittelijakin pääsee helposti hommassa alkuun.
- SmartResponse takaa julkaisijalle kuukausittaiset tilitykset
- Tilitykset tulevan takuuvarmasti ajallaan riippumatta siitä, milloin mainostajamme maksavat meille
- Täysi maksun kaikista hyväksytyistä liideistä
- Asiantuntevat Country Managerit ovat aina valmiina auttamaan
- ajantasaista tilastotietoa 24 tuntia vuorokaudessa jokaisena viikonpäivänä
- Julkaisijan työkalut auttavat maksimoimaan tulosi
- Parhaat tulokset hyvin tuottavien kampanjoiden, korkeiden komissioiden ja johtavien mainostajien avulla
Itselle tämä olikin melkoinen juttu. Mulla oli just meneillään sellainen kausi, että ei kiinnostanut bloggaaminen ei niin tippaakaan ja tämän kun huomasin, niin heti ensimmäisen kampanjan aikana se mielenkiinto yllättäen palasi.
Ehkä kyse oli siitä, että kampanjaa kun lähti markkinoimaan itse eteenpäin, pääsi toteuttamaan itseään ihan eri tavalla ja sai omatoimisesti kehitellä postausta mainoksen ympärille. On se jännä juttu, kuinka sitä voi ykskaks yllättäen kehitellä blogiin postauksia, joita ei aiemmin osannut edes ajatella ;D Siinä tämän jutun suola onkin, että sitä haastetta saa rakennettua bloggailuun tällaistakin kautta ja siitä vielä saa vähän extratuloja ;) Vain taivas rajana...? No ehkä enemmänkin mainoskampanjan säännöt ja oma mielikuvitus :)
Mutta se tässä parasta on että kohtuu vapaasti pääsee kuitenkin mainontaa toteuttamaan ja luomaan sisältöä blogiin sitä kautta. Tähän vähän kuin jää koukkuun. Aina kun uusia kampanjoita tulee, alkaa aivot heti raksuttaa, että mitäs tälle voisikaan tehdä....
Mutta se tässä parasta on että kohtuu vapaasti pääsee kuitenkin mainontaa toteuttamaan ja luomaan sisältöä blogiin sitä kautta. Tähän vähän kuin jää koukkuun. Aina kun uusia kampanjoita tulee, alkaa aivot heti raksuttaa, että mitäs tälle voisikaan tehdä....
Suosittelen joka-ainoalle bloggaajalle erittäin lämpimästi, että käykää tutustumassa ja liittykää ihmeessä, jos vähänkään kaipaatte uusia tuulia blogiin. Palvelu edellyttää 18 vuoden ikää!
Käykääpäs kurkkaamassa Click Here!
Jos teillä tulee jotain kysyttävää niin vastaan kyllä mielelläni kaikille :)
Tässäpä bloggaajille vähän tekemistä, jos joulun pyhinä tulee tylsiä hetkiä ;)
sis.mainoslinkin
sis.mainoslinkin
28 lokakuuta 2013
Muutoksia
No niin! Nyt on blogin ensimmäiset muutokset saatu aikaan.
Suurin muutos on se, että toinen blogini Pienen mielen vierestä ei enää päivity, vaan kaikki postaukset tulevat ainoastaan tänne. Pienen mielen vierestä ei kuitenkaan postu mihinkään, vaan kaikki sinne tehdyt postaukset löytyvät edelleen sieltä ja suora linkki löytyy tämän blogin oikeasta laidasta :)
Oikeaan laitaan onkin ilmestynyt nyt melkoinen linkkikirjasto, josta toivottavasti löytyy jokaiselle jotain mielenkiintoista. Jokainen sivu päivittyy vähän väliä, joten kannattaa aina välillä käydä tutkailemassa mitä uutta näkyy. Pyrin kuitenkin siihen, että mainitsen postausten yhteydessä sivujenkin päivityksistä.
Sivuja on tulossa vielä lisääkin, mutta kaikki aikanaan :)
Postauksia voi jatkossa selailla tunnisteiden perusteella ja löytää juuri itselleen mielenkiintoa herättävät postaukset. Vanhoihin postauksiin en tunnisteita ala muokkaamaan, mutta jatkossa kaikki postaukset löytyvät tunnisteiden perusteella ja tunnistelista löytyy sekin tuolta oikeasta laidasta :)
Myös lukijaksi liittyminen on palautettu pienen tauon jälkeen. Toivottavasti nyt kaikki lukijat käyvät liittymässä käyttäjäraatiin :)
Postauksia tulee tänne ihan entiseen tapaan, paitsi että myös nämä terveys- ja hyvinvointi jutut siirtyvät jatkossa tänne. Eli blogin aihepiirit laajenee laajenemistaan.
Toivottavasti nämä muutokset miellyttävät teitä ja lisää on vielä parannuksia tulossa... ;)
mukavaa alkanutta viikkoa kaikille <3
Suurin muutos on se, että toinen blogini Pienen mielen vierestä ei enää päivity, vaan kaikki postaukset tulevat ainoastaan tänne. Pienen mielen vierestä ei kuitenkaan postu mihinkään, vaan kaikki sinne tehdyt postaukset löytyvät edelleen sieltä ja suora linkki löytyy tämän blogin oikeasta laidasta :)
Oikeaan laitaan onkin ilmestynyt nyt melkoinen linkkikirjasto, josta toivottavasti löytyy jokaiselle jotain mielenkiintoista. Jokainen sivu päivittyy vähän väliä, joten kannattaa aina välillä käydä tutkailemassa mitä uutta näkyy. Pyrin kuitenkin siihen, että mainitsen postausten yhteydessä sivujenkin päivityksistä.
Sivuja on tulossa vielä lisääkin, mutta kaikki aikanaan :)
Postauksia voi jatkossa selailla tunnisteiden perusteella ja löytää juuri itselleen mielenkiintoa herättävät postaukset. Vanhoihin postauksiin en tunnisteita ala muokkaamaan, mutta jatkossa kaikki postaukset löytyvät tunnisteiden perusteella ja tunnistelista löytyy sekin tuolta oikeasta laidasta :)
Myös lukijaksi liittyminen on palautettu pienen tauon jälkeen. Toivottavasti nyt kaikki lukijat käyvät liittymässä käyttäjäraatiin :)
Postauksia tulee tänne ihan entiseen tapaan, paitsi että myös nämä terveys- ja hyvinvointi jutut siirtyvät jatkossa tänne. Eli blogin aihepiirit laajenee laajenemistaan.
Toivottavasti nämä muutokset miellyttävät teitä ja lisää on vielä parannuksia tulossa... ;)
mukavaa alkanutta viikkoa kaikille <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

















