Joopa joo... elämä rullaa tavallaan ja aika menee siihen johonkin paikkaan, jota ei kukaan tiedä.
Talvi meni,kevät meni ja kesä yllätti. Mielettömästi on tuona aikana ehtinyt tapahtua ja loppua ei näy.
Oli muutto uuteen kotiin, vaikka vannoin etten enää muuta.... no vannomatta paras... nyt muutetaan TAAS, tietäis vaan ensin että minne.
Se ei aina mene ihan käsikirjoituksen mukaan nämä asiat ja taas ollaan todellakin huushollia katselemassa varmaan koko suvun voimin meille.
No, naperot ainakin kasvaa ja voi hyvin. Niin se vaan vuosi on vierähtänyt tuon kuopuksenkin syntymästä ja 1-vuotis synttärit on nyt juhlittu. Karseeta, mulla ei enää oo vauvaa... No ja ei kyllä ole tulossakaan ;D
Jotenkin tää arki vie nykyisin mehut niin totaalisesti, että tämäkin kirjoitus saataneen ilmoille lievän persuksille potkinnan avustuksella, mutta josko tuo tästä taas lähtis etenemään ja jaksais tännekkin säännöllisemmin naputella näitä omia aivoituksia.
Kyllähän se varmasti arki kulkee niin kovaa vauhtia lasten kanssa touhutessa että eihän sitä todellakaan ehi ajan kulua huomata muuta kun niitten neuvola-aikojen ja muitten tarkistusten aina vaihtuessa! onhan sitä tuossa jo pesuetta, mahtuu vielä samaan autoon eli jos vielä yhtä lasta haaveilee, tarttee alkaa katella myös isompaa autoa... heh heh leikki leikkinä, eiköhän tuossa jo oo tosiaan kasvattamista että kaikki saa aikaiseksi! Sehän se on että pitää osata ottaa ilo irti niistä lasten kans touhuiluista, se on hetki vain ja vanhin lähtee eskariin ja sitä tietä koulutie aukeaa pikku hiljaa kaikille ja taas maailma muuttuu aika lailla! Asuinpaikkahan se on kateltava tosiaan pysyvä siihen mennessä kun se eka lähtee eskariin, se on hankalaa sitten jos lapset joutuu vaihtaan koulua ja kaverit aina muuttaa. Sitä juurettomuutta ei toivoisi, vaan se olisi hyvä että voisi asettua aloilleen jonnekin minkä katsoo hyväksi paikaksi. Huolellahan se on mietittävä. Mutta sitten kun välillä tulee hetki että ehdit hengähtää lastenhoidon välillä, niin ota se hetki itelle - kyllä ne löytyy ne tiskit ja pyykit myöhemmin. Se on pakko, että ite jaksaa pyörittää sitä arkea.... sanoo täti.
VastaaPoista