16 tammikuuta 2014

Pakkaspäiviä

Voin nyt heti tähän kärkeen ilmoittaa, että mun pakkaskiintio tälle talvelle on täys just nyt, kesä saa tulla piste!!!
3 kappaletta enemmän taikka vähemmän nuhaisia ja yskäisiä lapsia yhdistettynä kipakkaan pakkaseen, ei ole hyvä yhdistelmä. Eli sisätiloissa ollaan pysytty tiiviisti. Enpä katso aiheelliseksi lähteä kuskaamaan muksuja ulos tällaisilla pakkasilla, vaikka kuumetta ei tosin ole kenelläkään... Ei silti, että se ulkoilu juuri itseäkään näillä keleillä huvittais, tunnetusti vilukissa kun olen.

Eli se edellisessä postauksessa mainitsemani haastepostaus saa myös odottaa, sillä se ehdottomasti vaatii kuvaamista ulkosalla ja ilmat eivät nyt vaan ole suotuisat eli toivokaa lauhaa ilmaa ja auringon paistetta, niin eiköhän se omasta tyylistä täysin poikkeava postauskin sieltä sitten tule :)

Täällä on siis tosiaankin keskitytty sisäjuttuihin ja lapset ovatkin kehitelleet itselleen kivan leikin; leikitään vaatteilla! Ja leikistä yleensä sitten seuraa jatkoleikki, jossa ollaan isi, äiti ja välillä kuvioissa vilahtaa myös meidän kavereita, joita lapset sitten esittävät ja ovat olevinaan lähdössä mihin milloinkin.

Ensin ajattelin tuostakin leikistä, että voi #?%&ZZ!!# kaikki kamppeet pitkin kodinhoitohuonetta levällään...
Mutta sitten maalaisjärki voitti taas sen siivousneurootikon ja tulin siihen tulokseen, että oppivatpa samalla pienemmätkin pukemaan itse itsensä kun saavat siinä leikkiessään harjoitella ihan vapaasti...
No lopputulos ei aina ole se kaikkein edustavin, mutta pääasia on että hauskaa meillä on taas ollut :D

Pipo niskassa voi todellakin aiheutta lievät käkätyskohtaukset...


Neiti tyylitaju...

Pojalla ainakin tuo poseeraus näyttää olevan verissä

Nämä oli kuulemma lähdössä ensin kärppäpeliin, sieltä sählyyn ja sitte tulevan kaupan kautta takaisin...
Kysyin tuotteko äitille mitään kaupasta... vastaus kuului, että joo, me tuuaan sulle jäätelöä, mutta et sitte syö kaikkia, meillekki pitää jättää...  

 Liekköhän vilukissa tarkenee villasukka+säärystin yhdistelmällä?
Onneksi on oma ihana mummu olemassa, joka pitää huolen siitä että minunkin varpaat
pysyy hengissä talven yli :)

Tällaiset on maisemat nyt... jokseenkin maiseman ois pitäny olla tällainen jo joulun aikaan...
Kait se sitten on että parempi myöhään kuin ei milloinkaan :)

Tänäänpä sattui muuten yksi ihana tapaus, kun paikallisessa ruokakaupassa olin tuossa alkuillasta.
Pari tyttöstä siinä seuraili jo tovin aikaa minun liikkumista kaupassa ja sittenpä tulivatkin juttusille ja kysäisivät, että ootko sä oikeesti se Clivianna. Joo oon mä :)
Tyttösillä itsellääkin oli bloggaaminen harrastuksena ja siinä hetki rupateltiin ja otettiimpa vielä kuvatkin :)
No niitä ei varmaan tänne ole tulossa näytille, mutta ehkäpä ne jostain vielä voikin bongata ;)


Mutta olipa mukava huomata, että lukijakunta on täällä ikähaarukaltaan oikeasti TODELLA laaja.
Eli mun saamien tietojen mukaan lukijoita löytyy aina sieltä 12 ikävuodesta sitte 65 vuoteen saakka.

Voi toki olla vieläkin laajempi, mutta nämä on kuitenkin varmaa tietoa :)
Aika huimaa, vai mitä? Itse olen ainakin ihan ihmeissäni, että lukijakunta voi oikeasti olla näinkin laaja :)
Nöyränä voin vain kiittää jokaista lukijaa <3 Teitä on jo aika paljon!!


4 kommenttia:

  1. samaa mieltä, talvi pois jo! :) mutta ihania punaposkia ja punaneniä!:)

    VastaaPoista
  2. Näinpä :) Voi sitä äiti-ihmisten elämän helppoutta, kun kesä taas koittaa... ei tarvitse muuta kuin suunnilleen ovi avata, niin lapset voi kirmata ulos touhuamaan. Toista se on näin talvella, kun ensin hiki hatussa puet lapset, ja kun saat kaikki puettua, ensimmäisenä puettu ilmoittaa, että pissattaa... aloita siis alusta ja kun saa siihen vielä itsensä puettua niin se tuntuu jo lottovoitolta kun pääsee ulos saakka ;D

    VastaaPoista
  3. No, aikansa kutakin ja kyllä se tästä helpottuu...ja sitten kun seuraa lasten riemua lumileikeissä (siis pakkasten vähennyttyä), se korvaa kaiken sen vaivannäön mitä ulos lähteminen on aiheuttanut! Mutta on e todella niin paljon helpompaa kesälle se uloslähtö, siellähän melkeen syödäänkin kun on ihanat ilmat. Mutta ennen sitä kesän tuloa - muistikuvia historiasta: istutaan suksien päällä hiihtoladulla ja juodaan kuumaa kaakaota ja syödään voileipiä...muut hiihtäjät (= kuntoilijat) katsoivat mua ja poikaa tosi pitkään; meitä vaan nauratti että onpa hyvät eväät ja hyvä paikka. Oltiin toki ladun vierellä istuskelemassa, ettei oltu hatoiksi kellekään, ja oli kyllä mukavaa. Että kyllä sitä talvestakin voi (joskus) nauttia, lasten kanssa. Pieniä hetkiä jotka jää iäksi mieleen! Hei kuuluisuus, kiva että sut oli tunnistettu kaupassa. Mutta mielikseenhän tätä blogia lukee, se on sanottava! Tsemppiä flunssan selättämiseen!

    VastaaPoista
  4. Kiitos! Tsemppiä kyllä tarvitaankin tän flunssailun kanssa. Välillä on niin kiukkuinen porukka ja välillä taas niin kiltti, kun eivät jaksa ilkeillä... no tätähän se on joka talvi ja täytyy kyllä sanoa, että helpolla me ollaan näiden sairasteluiden kanssa lopulta päästy. Ei juuri ole ollut korvatulehduksia eikä mitään eli pikku nuhalla ollaan melkein aina selvitty, toivottavasti nytkin :) Oli tuo aika jännä tunne, kun "omassa" kaupassaan ajatuksissaan ostoksia katselee ja noin tunnistetaan. Mutta kiva oli että tyttäret uskalsi tulla jutuille asti :)
    Ainapa sitä yrittää tsempata toisia jatkamaan, on tämä kuitenkin melko antoisa harrastus tämä bloggaaminen.

    VastaaPoista

Piristä päivääni jättämällä kiva kommentti :)