Kuulumisia ja kuvakoostetta

Jos mä joskus aiemmin vähän naureskelin termille ruuhkavuodet, en muuten naura enää. Nyt mä käytännössä vasta käsitän tämän termin merkityksen. Kun aamusta kiikutat pienimmät päiväkotiin ja kiiruhdat itse töihin, mies laittaa esikoisen eskarin ja ottaa hänet vastaan eskarista, töiden jälkeen päiväkodin kautta lasten kanssa kotiin ja aloitat sen jälkeen sen normaalin "työpäivän" kotona ja välistä koitat vähän hoidella näitä blogihommiakin, huomaat yllättäen kellon olevan 11 illalla ja painat pään tyynyyn, toistat tämän 5 kertaa viikossa ja viikonloput vähän löysemmällä tahdilla kuitenkin.... Tämän rumban kun on oppinut pyörittämään, voi todellakin sanoa ymmärtävänsä termin ruuhkavuodet!

Meillähän elämä on mullistunut reilussa kuukaudessa ihan kokonaan.
Ensin minä itse aloitin päivätyöt ja lapset jäi vielä kotiin, sitten alkoi pienemmillä päiväkoti ja esikoinen jäi vielä kotiin odottamaan eskarin alkua. Nyt sekin on alkanut.
Kuulostaa varmasti lapsettomien korvaan aika vähäpätöiseltä, mutta sitä se ei kyllä ole.
Onneksi meillä on hyvät päivärutiinit olleet aina, niin nämä muutokset on olleet ehkä kuitenkin aika helppoja toteuttaa.

Pienemmät on sopeutuneet päiväkotiin aivan loistavasti ja siellä on ihanat hoitotädit, joista lapset tykkää hirmuisesti ja kavereita on löytynyt. Sama juttu esikoisen kohdalla, että on sopeutunut hyvin eskaritohinoihin mukaan ja on saanut kavereita ja tykkää eskaria käydä.

Kuluneella viikolla olinkin pari päivää poissa töistä, kun flunssaa pukkaa ihan tosissaan. Yritti poskiontelontulehduksen tehdä ja pää oli siinä kunnossa ettei kestänyt juuri silmiään liikuttaa.
Aivan kamalaa! No nyt on jo päänsärky ja poskionteloiden paine helpottanut, mutta nyt on sitten päällä ihan normiflunssa ja kurkku on kuin raastinrauta, mutta tämän kanssa kyllä pärjää.

Tuossa kun viikolla istuin yksikseni ja odotin poikaa eskarista kotiin, tulin kyllä miettineeksi asioita ihan täydellisessä hiljaisuudessa. Täytyy osata nauttia hetkestä, kun kaikki on aidosti hyvin ja elämä rullaa. Mulla on ihana perhe, ihana koti, ihana työ ja ihan huiput työkaverit, mulla on käytännössä kaikki mitä tarvitsen, siitä pitää vaan osata sen arjen keskellä olla onnellinen. Ja mä oon!

Tällaista siis kuuluu meille. Tässä vähän kuvakoostetta viimeajoilta:

Ehkä vähän jänskättää ekana aamuna, kun päiväkotiin oltiin lähdössä :)

Ensimmäinen eskaripäivä

Reippain askelin aloitettiin "koulutie" Äitikin oli ihan reipas, eikä märissyt julkisesti :D
Mutta olihan se jotenkin niin outo tunne, kun poika eskariin jäi, että sitä ei oikein osaa sanoillakuvailla. Justhan se synty! ja nyt se pieni aloittelee koulutaivaltaan....
 (saako taas vähän märistä?)

Hemmetteluhetki äiteelle! Kyllä jalat kiittää!

Tuossa kolmisen viikkoa sitten totesin, että se kesä tulee sitten kun koulut alkaa ja oikeassa olin. Kulunut viikko on ollut kesän lämpimin.

Omenapuu tekee satoaan

Ensiviikolla on luvassa täällä blogin puolella ihan huikeita juttuja!!
Olotila on vähän kuin pikkutyttönä joulupukkia odotellessa, mutta empäs paljasta tässä vaiheessa vielä enempää ;) mutta SUOSITTELEN pysymään kuulolla!

Mukavaa sunnuntaipäivää jokaiselle!