Kuulumisia

Voi luoja... oon ehkä sata kertaa aina aloittanut kirjoittamisen ja sitten taas postanut kaiken mitä oon saanu aikaiseksi. En mä tiedä mikä lukkotila se on päällä ollut taas. Tosin, ei tässä tätä ylimääräistä aikaakaan toki kauheasti oo ollu, joten aattelin sitte kirjottaa oikeesti vasta siinä vaiheessa kun teksti tulee itsekseen ulos, ilman mitään vääntämistä.

No mitä me sitten on tehty?
Juostu pitkin kylää kaiken arkipäivät! Harvinaisen tyhjentävä vastaus.
Nuorimmainen tosiaan aloitti kerhokauden tuossa kuun alussa ja siitä tuli sitten 3 päivälle lisäkuskaukset mulle. Esikoinen aloittaa ens viikolla vielä liikuntakoulun. Se on vain kerran viikossa ja ensimmäisten parin kerran jälkeen poika kulkeekin siellä sitten ihan itsekseen, siihen ei onneksi minua tarvita. Matkakaan ei ole pitkä, kun on tuossa alle kilsan päässä.

Ulkoiltu on siis ihan omiksi tarpeiksi syksyisessä säässä. Onneksi on saatu nauttia niistä raikkaista ja aurinkoisistakin keleistä, välillä tosin oon kironnu koko maapallon alimpaan.... just sinne!
kun vettä tulee taivaan täydeltä ja mentävä vaan on. Aina sanotaan, että ei ole olemassa huonoa ilmaa, on vain huonoa pukeutumista. Saanen olla erimieltä asiasta, sillä eräänkin rankkasateen jälkeen tuli testattua minunkin ulkoilukamppeet sellaisissa olosuhteissa että voin suoraan haistattaa pitkät valmistajille, jotka väittää ns. jokasään kamppeiden olevan täysin veden pitäviä....
ja katin kontit ne tosiaankaan sitä ole! tai sitten ne on suunniteltu ihmisille, joilla on ees jonkinlainen järki päässä, eikä ne lähde järjettömällä rankkasateella pihalle. No mun on mentävä halusimpa tai en.

Nämä aamut pelastaa päivän aina niiden sateisten jälkeen...

Kun nuorimmaisen kerho alkaa, jää mulle n. puolisen tuntia aikaa haahuilla joko kirjastossa taikka ihan muuten vaan, joten välillä tulee kuvailtuakin vähän enemmän.... mikäli siis ei tule vettä kuin esterin per.... anteeksi! tämä lienee perheohjelma, joten jätetään sanomatta...
Asia lienee tullu jokaiselle selväksi, kuin kettuuntunut oon näihin sateisiin :D

Viikonlopuillekin tässä on ollut lähes aina jotain menemistä ja tekemistä.
On juhlittu 80 vuotissynttäreitä, tsekattu mummilan väen uusi koti ja tälle viikonlopulle juhlittiin esikoisen 8 vuotis synttärit. Nehän toki aloitettiin jo perjantaina kaverisynttäreiden muodossa ja kuten voi jokainen arvata hulabaloota riitti. No poika itse oli ainakin tyytyväinen ja hauskaa oli. Eilen sitten jatkettiin juhlintaa aikuisemmalla kokoonpanolla ja tänään onkin sitten ollut jo takki aika tyhjä!
Huomiseksi koitetaan selvitä juhlahulinoista oikeaan arkeen ja ollaan onnellisia siitä, että seuraavat hulabaloot juhlitaan vasta keväällä :D

Synttärikakkua... onneksi ei ite tarttenu syödä, kun tein ihan normiversion enkä gluteenitonta...
Tosin käsien iho huusi hoosiannaa leipomisen jälkeen, kun onnistuin jauhot pöläyttämään käsille.
Mitäpä se ei äiti kärsis lapsensa vuoksi. No jokatapauksessa hyvin näytti juhlaväelle maistuvan eli kait se sitten onnistui ees jollain lailla.

Nyt sitten toivotellaan jokaiselle oikein reipasta alkavaa viikkoa ja tsemiä arjen pyöritykseen!