Power Parkin reissusta on alettu toipumaan ja arkea jatketaan taas. Kyllä se ihmeesti mieltä virkistää tuollainen pikainen päivänkin pyrähdys, kunhan vaan pääsee edes hieman siitä normaalista arjen touhotuksesta irti. Täytyypä kyllä sanoa, että ennen kuin aloitin noiden Maca -kapseleiden popsimisen, eipä ois meikäläisestä tuollaiseenkaan pyrähdykseen tainnut olla. Nyt sen voi jo itselleenkin tunnustaa, että esittämällä reipasta ei pitkälle pötkitä, mutta nyt tilanne on toinen kun on oikeasti jo aivan toisenlainen olo.
Niinkuin aiemmassa Macaa käsittelevässä postauksessa taisin mainitakkin, on tuo ihmeaine vaikuttanut tosi paljon siihenkin, että en stressaa enää alkuunkaan niin kuin ennen.
Ennen olisin vähintään yhdet kunnon raivarit saanut tuollaisessa reissussa ja nyt olin vaan tohkeissaan kuin pikkutyttö ;D Nyt kun tuota macaa on tullut popsittua pidemmän aikaa, voi kyllä rehellisesti todeta, että elämänlaatu on 110% parempi kuin ennen. Suosittelen kyllä lämpimästi jokaiselle!!
Maca -kapselit oi itselleen tilata mm. TÄÄLTÄ
Kirjoita hakukenttään Maca, ja saat tulokseksi kaikki macatuotteet :)
Itse siis käytän kapseleita.
Onneksi tuota poweria nyt on vähän tosiaan enemmän kuin ennen, sillä aika menee niin nopsaan, että kohtapuoliin täytyy alkaa laittaan kotia laatikoihin ja suunnistaa uuteen osoitteeseen.
Että mä siten inhoan muuttoja, mutta ei auta ei. No tuleepa ainakin kaapit järjestettyä ja taas heitettyä kaikki kertynyt roina pois. Se se taitaa olla näiden muuttojen ainoa hyvä puoli... ;)
No jospa tästäkin taas hyvä tulisi.
Jättäkääpä hyvät lukijat kommenttia tai laittakaa sähköpostiin cliviannablog@gmail.com, jos teillä on jotain aihetoiveita postauksiin tai muita ajatuksia ja ideoita. Kaikki otetaan avosylin vastaan :)
Heittäkääpäs minulle haaste postausaiheen muodossa, niin yritän vastata siihen parhaani mukaan ;)
Palataampas asiaan taas ;)
16 heinäkuuta 2013
14 heinäkuuta 2013
PowerPark
Lauantai aamuna kiskaistiin koko pesue reippaasti ylös sängyistä, pikaiset aamutoimet ja koko orkesteri pakattiin autoon. Ensimmäinen pysähdys suoritettiin Revonlahdella, johon jätettiin neitokaisemme kummitätin ja kummisetän hoiteisiin neitokainen itse ja pesueen nuorimmainen.
Esikoinen pääsisi hurvittelemaan äiteen ja isän ja muun poppoon kanssa Power Parkkiin.
Tässä vaiheessa kiitokset kaikille asianosaisille, jotka näitä pienempiä päivän hoitivat ja meille tämän reissun näin mahdollistivat <3
Poika itsehän kuuli vasta lähtö aamuna, että mitä tuleman pitää... Jopas alkoi pojua jännittää ja silmät suorastaan levisivät kun paikanpäälle päästiin. On se niin ihana katsella lapsen lystiä ja ihmetystä.
No eipä tuo pahaa itsellekkään tehnyt, kun pääsi vähän normaaleista ympyröistä pois ;)
Poika hurvitteli muutamassa laitteessa ja hauskaa oli, jopa niin hauskaa, että itku pääsi kun pois piti lähteä ja poika kyllä ilmoitti jäävänsä sinne asumaan, mutta äitee ja isukki oli vähän erimieltä asiasta ;D
Meikäläinenkin kävi isännän kanssa ottamassa pikku suihkut Kwai joessa... kastuttiin ihan todenteolla.
Sieltä kun selvittiin, isäntä suunnilleen kiristäen, uhkaillen, lahjoen ja kaikkea siltä väliltä, houkutteli mut vuoristorataan... Voi, jösses että hirvitti!!! portilla tuumasin, että taitasin olla synnyttämässäkin ennemmin ku tässä :D No selvisin hengissä ja hiuksetki kuivu sen joen jäljiltä siinä vauhdissa....
Ja juu... oli mulla silmätki auki.... ainaki osan matkaa :D
Tässäpä kuvamaistiaiset reissusta.... Kivaa oli kaikilla <3
Esikoinen pääsisi hurvittelemaan äiteen ja isän ja muun poppoon kanssa Power Parkkiin.
Tässä vaiheessa kiitokset kaikille asianosaisille, jotka näitä pienempiä päivän hoitivat ja meille tämän reissun näin mahdollistivat <3
Poika itsehän kuuli vasta lähtö aamuna, että mitä tuleman pitää... Jopas alkoi pojua jännittää ja silmät suorastaan levisivät kun paikanpäälle päästiin. On se niin ihana katsella lapsen lystiä ja ihmetystä.
No eipä tuo pahaa itsellekkään tehnyt, kun pääsi vähän normaaleista ympyröistä pois ;)
Poika hurvitteli muutamassa laitteessa ja hauskaa oli, jopa niin hauskaa, että itku pääsi kun pois piti lähteä ja poika kyllä ilmoitti jäävänsä sinne asumaan, mutta äitee ja isukki oli vähän erimieltä asiasta ;D
Meikäläinenkin kävi isännän kanssa ottamassa pikku suihkut Kwai joessa... kastuttiin ihan todenteolla.
Sieltä kun selvittiin, isäntä suunnilleen kiristäen, uhkaillen, lahjoen ja kaikkea siltä väliltä, houkutteli mut vuoristorataan... Voi, jösses että hirvitti!!! portilla tuumasin, että taitasin olla synnyttämässäkin ennemmin ku tässä :D No selvisin hengissä ja hiuksetki kuivu sen joen jäljiltä siinä vauhdissa....
Ja juu... oli mulla silmätki auki.... ainaki osan matkaa :D
Tässäpä kuvamaistiaiset reissusta.... Kivaa oli kaikilla <3
Paikan päällä... kyllähän poika oli täpinöissään :)
Pojat lähdössä "ajeleen"
Bestikset reissussa <3
12 heinäkuuta 2013
Se tunne kun tulee liian hiljaista...
Hehh... tänään tuli taas todettua tuo äidinvaisto. Itse tein tässä koneella pikku päivityksiä, esikoinen leikki omia autoleikkejään ihan rauhassa ja nämä 2 pienintä leikkivät yhdessä omia leikkejään.
Hetken kuluttua havahduin siihen, että esikoisen autoleikit jatkuu normaaliin malliin, mutta muuten on ihan liian hiljaista ollakseen totta, saatikka luvallista...
A) paikallista lapset; 1 paikalla 2 puuttuu
B) löydä ne puuttuvat ipanat nanosekunnissa
C) varaudu pahimpaan, mutta toivo parasta
D) toimi tilanteen vaatimalla tavalla, kunhan ensin löydät ne ipanat
Noo, ei ne kaukana olleet, ihan tuossa olohuoneessa.
Neiti oli sitten alkanut toteuttaa itseään löydettyään ilmeisesti lattialta pikkuveljen nokkamukin.
(onneksi siinä oli pelkästään vettä)
Hetken kuluttua havahduin siihen, että esikoisen autoleikit jatkuu normaaliin malliin, mutta muuten on ihan liian hiljaista ollakseen totta, saatikka luvallista...
A) paikallista lapset; 1 paikalla 2 puuttuu
B) löydä ne puuttuvat ipanat nanosekunnissa
C) varaudu pahimpaan, mutta toivo parasta
D) toimi tilanteen vaatimalla tavalla, kunhan ensin löydät ne ipanat
Noo, ei ne kaukana olleet, ihan tuossa olohuoneessa.
Neiti oli sitten alkanut toteuttaa itseään löydettyään ilmeisesti lattialta pikkuveljen nokkamukin.
(onneksi siinä oli pelkästään vettä)
Pikkupimpula oli päättänyt ryhtyä kampaajaksi... ilmeisesti velipojan fleda ei rinsessaa miellyttänyt ja kampauksen pysty erittäinki näppärästi vedellä korjaamaan. Otteet oli kuin kampaajalla konsanaan :D
ja lopputulos on tässä:
Vauhdikasta viikonloppua kaikille! :)
11 heinäkuuta 2013
Jälkireaktioita
Tuo edellisen postauksen kotimaisemissa vierailu on aiheuttanut näitä jälkireaktioita enemmän kuin tarpeeksi.
On keskusteltu esikoisen kanssa enemmän elukoista kuin tähän mennessä yhteensä, tyttö hokee; Pappa meni, kana meni, Kikka (kissa). Tyttö on ollut aika haltioissaan eläimistä :)
On koneelta kuvia tutkittu vähän väliä. Edellisen postauksen kommentteihin viitaten;
Yritämme käydä useammin :)
Kyllä nuo lastenreaktiot uusiin asioihin on jotain niin hellyyttävää, että ei ihan tosikaan. Niin kuin oon ennenkin tainnut mainita, kunpa me aikuisetkin osaisimme olla yhtä välittömiä ja vilpittömiä.
Nykyisin tuntuu, että mitä vanhemmaksi elää sen kieroutuneemmaksi maailma muuttuu ja millään ei ole enää mitään väliä ja ihmiset eivät omista sellaisiakaan perusasioita kuin elämän arvot, saatikka jos joku sellaiset omistaa, toiset eivät niitä arvosta.
Parikymppiset naisihmisetkin käyttäytyvät nykyisin kuin perus renttujätkät ja lopputuloksen voi vaan kuvitella... No onneksi kaikki ei sentään sellaisia ole.
Mutta jokatapauksessa... maailma näyttää menevän entistä enemmän sen oman navan ympärillä pyörimisen suuntaan ja toisista, saati toisten hyvinvoinnista ei juurikaan välitetä. Toimitaan tasan sen mukaan, mikä tuntuu itsestä juuri sillä sekuntilla hyvältä ajattelematta seurauksia...
Itse kyllä teen kaikkeni, että pystyn muksuille tarjoamaan sopivassa suhteessa rajoja, vapautta toteuttaa itseään, mahdollisuuksia elämyksiin ja sellaisen kasvatuksen, että he osaavat aikuisina laittaa elämänsä arvot oikeaan järjestykseen ja osaavat arvostaa sitä mitä ovat saaneet. Onneksi tämä oma lähipiiri on kokonaisuudessaan sellainen, että minun työ näissä asioissa helpottuu, sillä lähipiirini onneksi on juuri tällainen mikä tukee tätä minun ajatusmaailmaa siitä mitä lapsille haluan tarjota :)
Kai sitä on vähän sellainen leijona emo, joka pitää omistaan huolen laajalla skaalalla ja jos joku tunkee väärin perustein minun rajojen sisäpuolelle, tietää kyllä tunkeneensa... ;D
On keskusteltu esikoisen kanssa enemmän elukoista kuin tähän mennessä yhteensä, tyttö hokee; Pappa meni, kana meni, Kikka (kissa). Tyttö on ollut aika haltioissaan eläimistä :)
On koneelta kuvia tutkittu vähän väliä. Edellisen postauksen kommentteihin viitaten;
Yritämme käydä useammin :)
Kyllä nuo lastenreaktiot uusiin asioihin on jotain niin hellyyttävää, että ei ihan tosikaan. Niin kuin oon ennenkin tainnut mainita, kunpa me aikuisetkin osaisimme olla yhtä välittömiä ja vilpittömiä.
Nykyisin tuntuu, että mitä vanhemmaksi elää sen kieroutuneemmaksi maailma muuttuu ja millään ei ole enää mitään väliä ja ihmiset eivät omista sellaisiakaan perusasioita kuin elämän arvot, saatikka jos joku sellaiset omistaa, toiset eivät niitä arvosta.
Parikymppiset naisihmisetkin käyttäytyvät nykyisin kuin perus renttujätkät ja lopputuloksen voi vaan kuvitella... No onneksi kaikki ei sentään sellaisia ole.
Mutta jokatapauksessa... maailma näyttää menevän entistä enemmän sen oman navan ympärillä pyörimisen suuntaan ja toisista, saati toisten hyvinvoinnista ei juurikaan välitetä. Toimitaan tasan sen mukaan, mikä tuntuu itsestä juuri sillä sekuntilla hyvältä ajattelematta seurauksia...
Itse kyllä teen kaikkeni, että pystyn muksuille tarjoamaan sopivassa suhteessa rajoja, vapautta toteuttaa itseään, mahdollisuuksia elämyksiin ja sellaisen kasvatuksen, että he osaavat aikuisina laittaa elämänsä arvot oikeaan järjestykseen ja osaavat arvostaa sitä mitä ovat saaneet. Onneksi tämä oma lähipiiri on kokonaisuudessaan sellainen, että minun työ näissä asioissa helpottuu, sillä lähipiirini onneksi on juuri tällainen mikä tukee tätä minun ajatusmaailmaa siitä mitä lapsille haluan tarjota :)
Kai sitä on vähän sellainen leijona emo, joka pitää omistaan huolen laajalla skaalalla ja jos joku tunkee väärin perustein minun rajojen sisäpuolelle, tietää kyllä tunkeneensa... ;D
09 heinäkuuta 2013
Kotimaisemissa
Pakkasin reippaana tyttönä tuossa viikonloppuna mini-ihmiset autoon ja käänsin nokan kohti omia kotimaisemia. Vaikka matka ei suinkaan ole edes kovinkaan pitkä, edellisestä käynnistä oli mennä hurahtanut lähemmäs VUOSI...(!) Oikeasti... Miten ihminen voi olla niin laiska lähtemään??? No toki tuota aikaa hivenen selittää aiemmin vaivannut autottomuus, mutta silti...
Jokatapauksessa matka meni lastenkin osalta hienosti ja nappulat osasivat käyttäytyä ja päivä oli mukava ja olihan se ihana käydä kotimaisemia katsastamassa. Vakaana aikomuksena pidän, että seuraava käynti ajoittuu kesään, vielä ennen sitä muuttorumbaa!
Tässä kuitenkin kuvamaistiaiset allekirjoittaneen kotimaisemista. Olipa muuten ipanoilla ihmettelemistä kun eläimiäkin pääsivät näkemään :)
Jokatapauksessa matka meni lastenkin osalta hienosti ja nappulat osasivat käyttäytyä ja päivä oli mukava ja olihan se ihana käydä kotimaisemia katsastamassa. Vakaana aikomuksena pidän, että seuraava käynti ajoittuu kesään, vielä ennen sitä muuttorumbaa!
Tässä kuitenkin kuvamaistiaiset allekirjoittaneen kotimaisemista. Olipa muuten ipanoilla ihmettelemistä kun eläimiäkin pääsivät näkemään :)
Kanojen ihmettelyä ;)
Me serkukset!
Papan kiikussa köllöttelyä :)
05 heinäkuuta 2013
03 heinäkuuta 2013
Ilmoja pitelee
Ensin valitin helteistä ja nyt valitan sateista... eipä se ole kohti koskaan!
Näin kotiäiteen näkökulmasta tilaukseen voisi laittaa sellaiset max. 22 astetta lämmintä, aurinkoa (puolipilvinenkin käy) ja pienellä tuulen vireellä höystettynä, KIITOS!
Tämänkin kokoisen pesueen pyykkisirkus on kuitenkin sellaista, että jos pyykit ei kuivu ulkona eikä sisällä, alkaa mammalla hiukset harventua... onneks on nuo pidennykset nykyisin... muuten oisin jo kalju ;D
No joo, mutta... arkihan se menee menojaan ja siinäpä sitä taas ollaan; kamat pitäis laittaa kantoon ja muuttaa uuteen osoitteeseen. JÄLLEEN KERRAN! Josko tuleva osoite olisi vihdoinkin jo vähän pidemmän aikaa käytössä... Eipä tuo oikein kiinnosta taas alkaa kaappeja setvimään ja elämään tovin aikaa sitä laatikkoelämää, mutta eipä muukaan auta. Onneksi tuleva huusholli on sentään aika unelmapaikalla ja aika unelma muutenkin, meille just sopiva. Esikoinenkin toivon mukaan pääsee syksyllä sitten aloittelemaan kerhot jälleen ja saa vähän muutakin virikettä elämäänsä kuin pelkkä kotiarki.
Kyllä sen nyt onkin huomannut, että ei ole kerhoon päässyt...
Ennen en edes uskonut, kuinka paljon lapsen käytökseen ja mieleen voi vaikuttaa niinkin mitättömältä tuntuva asia kuin parin tunnin kerhohetki kerran viikossa. Mutta, se todellakin vaikuttaa!
Tarvinnee alkaa ottamaan selkoa uuden asuinpaikan muustakin tarjonnasta näille mini-ihmisille.
Eipä tuo pahitteeksi olisi, jos vaikka näille pienemmillekkin pientä muutosta arkeen löytyisi.
Tuolle pikku (pirttihirmu) neidille ainakin tekisi hyvää ;)
Kaappien siivous kutsuu... tarkoituksena on laittaa taipaleelle TAAS kaikki itselle tarpeeton, josko kaikesta olisi iloa ja hyötyä jollekkin muulle. Itsellä ei aika riitä kirpparipöytiä pitämään ja järjestelemään, mutta onneksi on tämä netti, joka hoitaa sekin asian varsin helposti :)
Näin kotiäiteen näkökulmasta tilaukseen voisi laittaa sellaiset max. 22 astetta lämmintä, aurinkoa (puolipilvinenkin käy) ja pienellä tuulen vireellä höystettynä, KIITOS!
Tämänkin kokoisen pesueen pyykkisirkus on kuitenkin sellaista, että jos pyykit ei kuivu ulkona eikä sisällä, alkaa mammalla hiukset harventua... onneks on nuo pidennykset nykyisin... muuten oisin jo kalju ;D
No joo, mutta... arkihan se menee menojaan ja siinäpä sitä taas ollaan; kamat pitäis laittaa kantoon ja muuttaa uuteen osoitteeseen. JÄLLEEN KERRAN! Josko tuleva osoite olisi vihdoinkin jo vähän pidemmän aikaa käytössä... Eipä tuo oikein kiinnosta taas alkaa kaappeja setvimään ja elämään tovin aikaa sitä laatikkoelämää, mutta eipä muukaan auta. Onneksi tuleva huusholli on sentään aika unelmapaikalla ja aika unelma muutenkin, meille just sopiva. Esikoinenkin toivon mukaan pääsee syksyllä sitten aloittelemaan kerhot jälleen ja saa vähän muutakin virikettä elämäänsä kuin pelkkä kotiarki.
Kyllä sen nyt onkin huomannut, että ei ole kerhoon päässyt...
Ennen en edes uskonut, kuinka paljon lapsen käytökseen ja mieleen voi vaikuttaa niinkin mitättömältä tuntuva asia kuin parin tunnin kerhohetki kerran viikossa. Mutta, se todellakin vaikuttaa!
Tarvinnee alkaa ottamaan selkoa uuden asuinpaikan muustakin tarjonnasta näille mini-ihmisille.
Eipä tuo pahitteeksi olisi, jos vaikka näille pienemmillekkin pientä muutosta arkeen löytyisi.
Tuolle pikku (pirttihirmu) neidille ainakin tekisi hyvää ;)
Kaappien siivous kutsuu... tarkoituksena on laittaa taipaleelle TAAS kaikki itselle tarpeeton, josko kaikesta olisi iloa ja hyötyä jollekkin muulle. Itsellä ei aika riitä kirpparipöytiä pitämään ja järjestelemään, mutta onneksi on tämä netti, joka hoitaa sekin asian varsin helposti :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)