Syksyn sävyjä ja kuulumisia

Kukkuu kaikille! Sairastupa on kutsunut meistä vuorollaan jokaista jossain määrin ja melkoisen sitkeää sorttia tuntuu olevan tämän syksyn ensimmäiset flunssat. No nyt on kuitenkin jo kohtuudella toivuttu, kun pikku nuhaneniä ei enää lasketa. Kyllä parina päivänä tuntui siltä, että kädet on kohta kuin apinalla, kun kanteli tuota nuorimmaista nuhaisena ja kuumeisena ympäri taloa, herralle kun ei luonnollisesti kelvannut mikään muu kuin äidin syli. No jos tuostaki jotain positiivista on haettava, niin ainakin yläkropan treeni on tullut tehtyä huolella noin  niinku arkiliikuntana.... jos päivän kantaa tuollaista pikkujantteria, niin iltasella yläkropan lihaskunto on sitä luokkaa, että et teekuppia kykene nostamaan :D No aikansa kutakin.... kohta sekin on jo siinä iässä, että äiti kun yrittää syliin saada, niin karkuun taitaa juosta.

Siitäpä puheenollen... kamalaahan tuo on, tuo ajankulku. Esikoinen täyttää ihan kohta jo 5.
Käytännössä se on vain hetken hujaus, kun talo onkin päivisin täysin tyhjä!
Mitä mä sitten "isona" meinaan tehdä....? Sen kun tietäisinkin. Ajatuksia tulevasta on vaikka millä mitalla, mutta valitappa siitä sitten ne just itselle oikeat vaihtoehdot. Mahdollisuuksia kun on niin paljon. Vois lähtee töihin, vois jatkaa koulutustaan eteenpäin, vois kouluttautua ihan uudelle alalle ja vaikka mitä muuta.

Mutta tässäpä vähän kuvasaastetta. Syksy on saapunut ja näkyy luonnossa jo niin makeasti, että kyllä allekirjoittanut nauttii täysin rinnoin tästä väriloistosta.

Ai juu, täytyypä  mainita vielä juttu, joka tuossa muutama päivä sitten tapahtui. Lueskelin sähköposteja, ja kieltämättä meinasin vetää kahvit väärään kurkkuun. Ihana lapsuudenystäväni oli vuosien jälkeen laittanut postia. Paljon on tapahtunut vuosien varrella niin hyvässä kuin pahassakin, mutta oli oikeasti niin sydäntälämmittävä ja iloinen yllätys saada postia vuosien takaa, että sillä piristysruiskeella mentiin kyllä pitkään :) Että terkkuja vaan sinne, luultavasti tätä luet sinäkin ;)

Omenat kerättiin talteen pikkuapulaisen kanssa

Kiukutuspäivän pelastaja.... vadelmarahkapiirakka
ah sitä kalorimäärää :P

Meillä leikitään koulua ja opetellaan siinä samalla ihan oikeasti.

Kiusatun kasvot #kutsumua

En ottanut kuvaa, kuten tämä mielttömän hyvällä asialla oleva kampanja #kutsumua vaatii, vaan päätin kulkea vähän omaa polkuani. Vain aavistuksen verran omaa tarinaani raottaen haluan tuoda julki sen miten kiusaaminen omalta osaltani tuntui.


Pikkukylän kasvatti, syrjäinen asuinpaikka... kaukana kaikesta, vaikka olikin... oli se silloin hiljaiselle ehkäpä jopa aralle koulutytölle se maailman paras paikka ja on se sitä vieläkin. Ujohko ja hiljainen pikku tyttö aloittaa koulutiensä. Tuttuja kasvoja on aiemmista kerhoista, mutta varsinaisia kavereita ei.
Ulkopuolisuus on ahdistavaa. kouluvuosien jatkuessa pienissä piireissä tulee kavereita, joista tuli ystäviä ihan aikuisiälle asti, mutta vuosien varrrelle mahtuu niin nöyryytystä, alistamista, vähättelyä kuin sitä kammottavaa yksinäisyyttäkin.

Vaikka minua ei varsinaisesti koskaan haukuttu ennen aikuisikää (!) se kouluaikainen ulkopuolisuuden tunne on se päällimmäisin kauhu kouluajoilta. En kokenut väkivaltaa, mutta aika usein se ulkopuoliseksi jättäminen voi olla se pahin asia. Minulle ainakin oli. Sinua vähäteltiin, tuli tunne että et ole riittävän hyvä ollaksesi toisten tasolla.

Joistakin voi vaikuttaa vähäpätöiseltä asialta, jos jätetään vähän ulkopuolelle asioista ja kaikesta, mutta se ei sitä todellakaan ole. Vaikka tuolloin olinkin lapsi, se tunne siitä, että olet kasvoton ja sieluton olento, vailla mitään merkitystä, on aika lamaannuttava ja saa kyyneleet silmiin vielä tänäkin päivänä.

Vaikka vuodet vieri yli kouluaikojen, olenpa aikuisiälläkin saanut kuulla olevani läski huora, sinisilmäinen idiootti, ruma ja vaikka mitä muuta vastaavaa.

No tätäpä ei muuttanut sekään, että tein elämänmuutoksen ja sain painoni täysin normaaliksi,

jopa liian normaaliksi... 

Mitä tämä kaikki on aiheuttanut?

Kouluaikaiset kokemukset aiheuttivat sen, että itsetunto aikuisiällä oli miinuksen puolella ja pahasti, on ollut aikoja jolloin on ollut liki pakonomainen miellyttämisen tarve, jotta tulisin hyväksytyksi. Suorittaminen, jopa ylisuorittaminen. Tavoittelin välillä täydellisyyttä vain siksi, että tulisin hyväksytyksi ja olisin riittävän hyvä.

mielettömät ulkonäköpaineet; kun on riittävän monta kertaa kuullut näyttävänsä kamalalta ja rumalta, se tekee tehtävänsä... ei varmaankaan tarvitse tarkentaa yhtään enempää....?

Vääristynyt minäkuva! Vaikka peilistä katsoo takaisin tavallisen näköinen nainen, joka ei ole todellakaan ruma, ei lihava eikä muutenkaan kammottava, silti se omiin silmiin näytti lähinnä suohirviöltä. Teki mieli hautautua peittoihin pimeään huoneeseen, jotta kukaan ei näkisi. Ja välillä se suohirviö on siellä vieläkin, niinä kaikkein huonoimpina hetkinä. 

Mutta missä ollaan nyt?

Järjettömän pitkän oman pään sisällä tapahtuneen prosessoinnin ja itsetutkiskelun kautta olen nyt tässä.

No mitä minä nyt oikeasti olen?

Naimissa oleva 3 lapsen äiti, joka bloggaa elämästään julkisesti isolle liudalle lukijoita. Olen esiintynyt puhujana isommalle ihmisjoukolle ilman häivääkään siitä ujoudesta, joka kouluaikana vaivasi. Olen ohjannut elämässään eteenpäin ihmisiä, jotka ovat kokeneet samat asiat kuin minä potenssiin 10 eli todella rankkoja asioita läpikäyneitä ihmisiä.  Näytän (ainakin omissa silmissäni) normaalilta, tavalliselta naiselta, joka  hymyillessään ja pienellä pilkkeellä silmäkulmassa varustettuna saattaa näyttää jopa kauniilta aina joskus. 

Mutta se työmäärä, joka tähän tilanteeseen pääsyyn on tarvittu on ihan sanoin kuvaamaton.

Tätä en kirjoita siksi että olisin katkera yhdellekkään kiusaajistani tai vihaisin heitä.

Ei, minun melkein pitäisi kiittää heitä, ainakin osittain.... vaikka kaikki tapahtunut on aiheuttanut suurta mielipahaa ja tuskaa, niin ilman näitä kokemuksia en olisi yhtä vahva kuin olen nyt. En olisi tässä nyt kirjoittamassa tätäkään tekstiä. . 

Mutta kaikilla asiat eivät mene näin. Olen onnekas, sen voin myöntää. Kaikilla asiat eivät mene näin, niin kuin minulla, jokainen ei osaa kääntää eikä pysty kääntämään tapahtunutta pahaa hyväksi. 

Siksi teistä lukijoista JOKAINEN!

Jos huomaatte tilanteen, jossa joku jätetään ulkopuoliseksi, nöyryytetään, kiusataan joko henkisesti tai fyysisesti PUUTTUKAA tilanteeseen heti vaikka tilanne näyttäisi ihan vähäiseltä! Näin toimin itsekkin. Olipa kyseessä oma taikka jonkun muun lapsi, olipa kyseessä nuorisoporukka naapurustossa, olipa tilanne mikä tahansa, siihen on puututtava välittömästi! Olen minäkin aikoinani saanut asioihin puuttuessani nuorisolta kuulla olevani vittumainen lehmä, mutta ainakin olen ylpeä lehmä, sillä olen oikealla asialla ja vankalla omakohtaisella kokemuksella ;)

Positiivista hulluutta

Oon tässä jo pidemmän aikaa seuraillut Jounin kaupan SOME-taivalta ja ajattelimpa nyt itsekkin hämmentää vähän soppaa tämän postauksen muodossa.

Jounin kaupassa hommaa hoidetaan sellaisella positiivisella ja luovalla hulluudella, että ei paremmasta väliä.
Vaikka välillä vähän olisikin v-käyrät ylempänä sekin käännetään sillä kunnon pilkkeellä silmäkulmassa sellaiseksi positiivisuuden ryöpyksi, että heidän päivityksiä lukiessa ei yksinkertaisesti voi olla pahalla päällä, vaikka yrittäiskin. ;)

Tällaisia yrittäjiä kun olisikin Suomessa enemmän. Eipä tosin olisi haittaa siitäkään, että tällaisesta luovasta hulluudesta ja positiivisuuden pilkkeestä silmäkulmassa saataisiin aikaan oikein epidemia Suomen yrittäjille ja ehkäpä jopa ihan rakkaan kotomaamme päättäjille saakka ;)
Tässä nykyään vallitsevassa negatiivisessa ilmapiirissä, kun jokainen on jostakin asiasta nokka solmussa ja mikään ei ole hyvin, on enemmän kuin tervetullut piristysruiske yrittäjä,
joka toimii täysin eri tavalla kuin toiset.


Laitetaampa siis hyvä kiertämään mekin ja nyt jokainen, joka tätä ei ole jo tehnyt, ottaa ja napsauttaa tuosta kuvan alapuolelta linkistä ja bongaa sieltä avautuvalta sivulta sen TYKKÄÄ napin! ja muistakaapa myös jakaa tämä kavereillennekin!

JOUNIN KAUPPA

Jounin kaupan väelle lämpimät terveiset:
Jatkakaa samaan malliin, teette ihan loistavaa työtä sellaisella asenteella,
että monella olisi aihetta ottaa oppia Teiltä!
Toivon Teille ihan mielettömän mahtavaa syksyn jatkoa ja talven odotusta!

Make up from heaven - BpFace

Mulle tuli joulu! Postissa odotti paketti, josta palastui uuden uutukaiset BpFace meikit.
Kuvistahan nämä olin jo nähnyt ja tutkinut moneen otteeseen, mutta sormet syyhyten avasin paketit ja sekin taisi olla rakkautta ensi silmäyksellä.

Pieni meikkivoidepaletti, Puuteripaletti, Poskipunapaletti ja ihan mielettömän kokoinen luomiväripaletti

Tästä jos mistä riittää sävyjä tarpeeseen kuin tarpeeseen :)

Kaikkia on nyt testattu ja en muuta voi sanoa, kuin Love It -  täydellinen Must-hankinta jokaiselle!

Meikkivoiteet levittyvät tasaisesti ja sävyillä pystyy piilottamaan kasvojen ihosta lähes virheen kuin virheen. Lopputulos puuterin kanssa on luonnollisen tasainen, virheetön ja ennenkaikkea kestävä!

Samoin poskipunat, jälki on tasaista ja pigmenttiä on näissäkin niin runsaasti, että tuotetta on helppo käyttää, ja varjostukset ja korostukset ovat virheettömiä.

Mutta sitten nämä luomivärit... olinkin jo tietoinen, että ovat runsaspigmenttisiä, mutta täytyy sanoa, että yllätyin ihan totaalisen täysin! Sitä väripigmenttiä todellakin ON. Aivan olemattoman pienellä määrällä saa upean lopputuloksen. Väri levittyy todella helposti ja tasaisesti. Paras juttu, josta BpFace luomivärit kerää pointsit kotiin on se, että aamun meikkauksen jälkeen yleisimmin ne luomivärit on läjässä luomivaossa jo puolen päivän maissa, mutta BpFace kesti muuttumattomana koko pitkän päivän. Ottaen huomioon vielä lievät ääriolosuhteet eli allekirjoittaneen jäätävä flunssa, meikki kesti ja kesti. Yhteenvetona voisi sanoa näiden ensimmäisten testausten jälkeen, että ehdottomasti positiivisimmin yllätti juuri tuo kestävyys ja runsas pigmentti. Meikin tekee tosi nopeasti kun värit ovat sellaisia, että niitä ei tarvitse moneen kertaan luomelle hangata. Ja vaikka pigmenttiä riittää, meikki kuitenkin peseytyy helposti pois. 

Jokaisesta tuotteesta täytyy aina etsiä se miinuspuolikin.... tässä tapauksessa ainoa miinuspuoli oli se, että vuorokaudesta uhkasi loppua tunnit kesken, kun jäin koukkuun meikkaukseen... :)

Nälkä kasvaa syödessä ja teki mieli kokeilla aina vaan uusia ja uusia juttuja!

Aivan ehdottoman upea ja toimiva setti kaiken kaikkiaan, näitä en pois vaihda enää :)

Perus arkimeikki, joka on käytössä joka ainoa päivä.

Pysyi juuri laitetun näköisenä koko päivän!!

Samaisesta arkimeikistä versio iltaan/juhlaan.

 En itse juuri nykyisin tykkää kovin raskaasta meikistä, joten tällaiset kevyet varjostukset sopii mun makuun parhaiten.

testasin pitkästä pitkästä aikaa kulta/ruskea sävyistäkin meikkiä ja tästä taisikin tulla uusi lemppari.

Huomaamaton, mutta silti merkityksellinen...

Toiseen postaukseen on tulossa sitten lisää kuvia erikoisemmista meikeistä... joten pysykääpäs kuulolla.

Seuraavaa postausta odotellessa käykääpäs tutustumassa BpFace meikkeihin ja kaikkeen muuhunkin...
Siellähän valikoima kasvaa kasvamistaan ja joka käyntikerralla bongaan aina jotain uutta <3

BpHair verkkokauppa kuluttajille

BpHair verkkokauppa ammattilaisille

sis. yhteistyökumppanin tuotelinkkejä

Syksyn makua

Jopas otti ja muuttui ilmat sitten kertarysäyksellä.... no en valita. Helteet kyllä riittikin jo mulle ja niissä sai kitua ihan omiksi tarpeiksi. Vesisade vähän ketuttaa, mutta muuten ilmat on mun makuun enemmän kuin tarpeeksi. Nää pimenevät illat, kun kuitenkin on vielä lämmintä on niin mun juttu :)

Koululaiset on aloittaneet arkensa, tämä tosin ei meitä vielä kosketa, mutta kauhulla odotan jo ensi syksyä... Vuoden päästä meidänkin esikoinen aloittaa koulutiensä eskarista.... Oikeesti ihan kamalaa, että aika menee näin äkkiä, juurihan se poika syntyi!

Huomena on sitten se hetki, että minä seison pihalla klo 12.00 fiilistelemässä ja kuuntelemassa.
Eli sorsastus alkaa, se tuo mulle sen oikean syksyn! Pikku täpinässä täytyy aina olla itsekkin pyyntikauden alussa ;)

Lisää syksyn merkkejä on ilmassa muutenkin, sillä koko pesue valittelee kurkkukipua, naperot kiukuttelee ja muutenkin voi käytöksestä lukea sen, että flunssaa  pukkaa vähän jokaiselle. No nyt onkin sitten doupattu itseämme marjoilla ja kaikella mahdollisella. Paitsi että meidän pakastin ja jääkaappikin sanoi yhteistyösopimuksensa iri ja pakastimeen haalituista marjoistakin meni roskiin suurin osa....
Lievästi ketutti, mutta minkäpäs näille tekee. No nyt mennään varajärjestelmän voimin vielä ainakin tämä päivä, kunnes saadaan uutukainen laitteisto tilalle.

Sukuunkin ollaan saatu vahvistusta pienen hurmuriprinssin muodossa ja meidän lapset sai uuden serkun <3
Itse elin niin mukana syntymässä, että olin varmuuden vuoksi kipeä itsekkin ja jännä juttu...
Samana aamuna aamulenkillä lasten kanssa löysin mielettömän kokoisen neliapilan.... no kuvan muodossa onnea tuova neliapila lähtikin tuomaan onneansa synnäriä kohti ja iltahämärissä prinssi sitten saapuikin maailmaan :) Nämä on niitä elämän parhaita uutisia aina!

Nyt jatketaan flunssan torjuntaa ja toivotaan, että selvitään tälläkin kertaa vähällä sairastamisella :)

Kuvakatsaus

Viimeaikojen postaukset on pyörineet melkolailla täysin tuon elämänmuutostarinan ympärillä, joten laitetaampas tähän väliin kuvien muodossa vähän meidän viimepäivien kuulumisia. Normiarkihan rullaa omalla painollaan ja päivät kuluu mini-ihmisten tahtiin ja helteissä kituen... nyt on onneksi vähän viileämpää jo :)

Postauksen lopussa vielä jokaiselle ohje kunnon vitamiinipommiin :)

Kesän kukkaloistoa...

Meidän elättipulu... kaveri on niin kesy, että melkein syliin tulee...
ei varmaan tulis niin lähelle jos tietäis, että metsästäjän puolisona ko. linnuista tulee mieleen ensimmäisenä herkullinen kastike... :P hehh

Laiton kuljetus :)

Käytiin luontopolulla retkeilemässä. Luontopolku kulkee tuosta melkein pihasta ja on juuri sopivan lyhyt pienimmäisillekkin :) Kuvasta ei kovin näy, mutta saatiin ihastella pariakin sorsapoikuetta.

Monta ihmetyksen aihetta

Mitähän lie näkyy...

Vauhtia riittää

Kohokohta taisi kuitenkin olla se eväiden syönti :)

SADE!! Ukkonen ei ollut niinkään tervetullut, mutta satoipahan ainakin ihan urakalla :)

Hyvinvointia ja terveellisiä elämäntapoja unohtamatta!

Omenapuu kasvattelee satoa oksat notkuen :)

Tässä teille vielä kunnon vitamiinipommi!
Maku on rohkean kirpsakka, mutta vitamiinien saamiselta ET voi välttyä ;)

TYRNITÄTÄRÄYS

2 dl appelsiinimehua

0,5 dl jäisiä tyrnimarjoja

1 rkl sitruunamehua

Mittaa korkeaan astiaan 1 dl appelsiinimehua ja tyrnimarjat. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisää loput appelsiinimehusta ja sitruunamehu. Siivilöi halutessasi mustat

tyrninsiemenet. Nauti heti!

Kevyttä hyvää

Hupsista... jopas on postaukset vähän kuin unohtuneet! No ei ne unohtuneet oikeastaan ole, mutta tämä hellehelvetti vie kyllä kaikki voimat ja järjelliset ajatukset. Niin kuin monesti oon todennu, ei oo mun juttu EI.
Mutta lupailin kevyitä ruokaohjeita tuossa aiemmin teille ja nyt niitä tulee. Ihana lukijani on toimittanut minulle läjän ihania ohjeita, jotka laitan jakoon myös teille. Ohjeita on sen verran reilusti, että ajattelin laittaa niitä tulemaan aina muiden postausten ohessa tai muuten käy niin, että postaukset paisuvat pitkiksi kuin nälkävuosi ;)

Tässä kuitenkin alkuun pari yksinkertaista, mutta hyvää ohjetta, joita muuttelemalla saa myös ruuan keveyttä muutettua juuri omien tarpeiden mukaan.

JUUSTOINEN KAALI-JAUHELIHAPATA

4 annosta

n 1 kg kaalia 

400 g jauhelihaa (valitse vähärasvainen vaihtoehto ja jos normaali jauheliha ei miellytä, toimii myös broilerijauhelihan kanssa)

1 sipuli

1 rkl meiramia tai oreganoa

n. 1,5 tl suolaa 

mustapippuria

1 pkt (250 g) Koskenlaskija -sulatejuustoa (oman maun mukaan! ja oman tarpeen mukaan keveämpää vaihtoehtoa voi käyttää, lähes kaikki käy. Toimii myös tarjoilun yhteydessä lisättävä kevyt tuorejuusto)

1. Leikkaa kaali veitsellä mahdollisimman ohuiksi suikaleiksi

2. Ruskista jauheliha, lisää hienonnettu sipuli. Lisää kaalisuikaleet muutamassa erässä jauhelihan joukkoon. Lisää mausteet. Kypsennä kannen alla n. 20 min välillä sekoittaen.

3. Paloittele juusto pataan ja anna sen sulaa. Tai lisää tuorejuusto ihan valmistuksen lopussa tai tarjoiltaessa

Tarjoa puolukoiden ja ruisleivän kanssa.

Helppoa, simppeliä kotiruokaa ja kaiken lisäksi edullista. Toimii myös muun aterian lisukkena, kokeile lisäksi vaikkapa broilerifileen kanssa. Kaalihan on tunnetusti sellainen, että maku paranee lämmitettäessä, eli tätäkin voi tehdä vaikka isomman satsin kerralla ja lämmittää sitten muiden aterioiden lisäkkeeksi :)

ja jälkkäriksi taikka välipalana

RUIS-MUSTAHERUKKASMOOTHIE

3 annosta

4 hapankorppua

2 dl mustaherukoita

3 dl kevytmaitoa

1 rkl juoksevaa hunajaa

1 rkl sokeria

Laita ainekset kulhoon, vatkaa sauvasekoittimella tasaiseksi. Jaa smoothie laseihin. Nauti kylmänä välipalana.

Hapankorppuja kannattaa vähän murskata jo valmiiksi ja tämähän toimii minkälaisten marjojen kanssa tahansa. Nythän sitä marjasatoa korjataan parhaillaan ,joten tämän vitamiinivälipalan ainekset on ainakin todella helposti saatavilla. Itse kokeilin tätä puna-ja mustaherukalla ja nakkasimpas sekaan vähän tyrniäkin ;)
Tuossa eräänä hellepäivänä tekaisin pesueelle tätä ja annostelin muovimukeihin, mukit hetkeksi pakastimeen ja naperot söi enemmän kuin innolla ja tuumasivat, että täähän on kuin jäätelöä....

Niinpä, enemmän kuin hyvä vaihtoehto jäätelölle!

Mukavaa hellepäivää kaikille, nauttikaa jokainen, joka tykkää :)