Kieltämättä on tehnyt ihan hyvää ottaa vähän aikaa itselleenkin. En edes kovin kauheasti potenut huonoa omaatuntoa postaamattomuudesta, tiesin että te lukijat olette siellä jokatapauksessa odottamassa. Jokainen arki pyörii painollaan ja tilanteiden mukaan ja tehän toki tiedätte sen :)
No mitäs meille sitten kuuluu ja mitä ollaan touhuiltu?
Lasten synttärijuhlia on vietetty tuplana, arki on pyörinyt eteenpäin omalla painollaan, ollaan ulkoiltu ja vietetty vain hyvää aikaa arjen pyörityksessä. TAi no ollaan ulkoiltu sen verran mitä ilmat on sallineet.... eilen jo totesin, että odotan jo syksyä! Odotan niitä elokuun lämpimiä, mutta vähän jo pimeneviä iltoja, minä kun herään henkiin aina elokuun alussa ja syksy on mulle sitä parasta aikaa.... Älkääkä kykykö edes miksi, kun en siihen osaa vastata :D Tämä kesä nyt ainakin näyttää siltä, että se ei tule ollenkaan ja ketuttaa enemmän kuin riittävästi nämä myrkyiset vesisateet.
n. 20 astetta lämmintä maksimissaan ja aurinkoa, kiitos!
Seuraavaksi on tulossa postausta, jossa vähän kerron pitkästä aikaa tarkemmin siitä kuka täällä kirjoitelee, sillä uusia lukijoita on tullut todella paljon ja postaus tulee tästä syystä julkaisuun myös englanniksi.
Tässä vähän kuvamaistiaisia tältä hiljaiselon ajalta:
Kukkasia valmistuneelle :)
Lasten pyynnöstä: Vaahtokarkkikakku..... hyvin näytti maistuvan kaikille... ulkonäöstä huolimatta :D
Ei täällä aina ole satanut, vaikka se siltä välillä tuntuukin.
Nyt on omenapuu jo täydessä kukassa <3 Jotain niin kaunista, jonka soisi kestävän pidempäänkin
Parasta! Simppeliä ja hyvää!
Niinpä, kyllähän se on viisain joskus vähän hiljentää tahtia - nimimerkillä "kokemusta on". Ihan senkin takia, että jaksaa sitten taas pyörittää sitä normaaliarkea ja varsinkin touhuta lasten kanssa.Herkullisen näkönen ruokalautanen kyllä tuossa kuvassa, ja todellakin varsin simppeliä, ja kaunis asetteluhan se kruunaa aterian, se on kyllä myönnettävä! Sateitan on kyllä piisannut, mutta jotakin positiivista tähän koleuteen: viime vuonna tähän aikaan täällä Oulun korkeudella satoi lunta ja vähän alempana räntää niin että maa oli valkiana...No tänä kesänä ei kuitenkaan (toivottavasti ei sadakaan!) että se on tänä vuonna parempaa.
VastaaPoistaToi vaahtokarkkikakku oli kyllä tosi hyvää ja suussa sulavaa, ja siellähän se taitaa taustalla pikku prinsessa kopolla kourin odotella että millon kakun saapi leikata! Se on ihana kun voi toteuttaa synttärisankarin toiveen kakun suhteen. Ja kuten ennenkin on tullut todettua, muidenkin kuin minun suusta: kyllä se tämä bloginpitäjä ossaa kakun tehä...
Voi noista omenapuiden kukista tulee niin mieleen kesä 1991, jolloin omenapuiden kukkiessa otettiin kuvia, joissa oli tuore hääpari...18.6. oli päivämäärä, ja ajatella, minne ne vuodet on menneet??? 24 vuotta siitäkin tapahtumasta jo on kulunut. Mutta omenapuiden kukat ja tuoksu tuovat aina minun mieleen tuon päivän. Puhumattakaan sitten sitä seuranneista juhlista juhannuksen aikaan, mutta se on jo toinen juttu se! Oikein mukavaa juhannusta sinne teille koko perheelle, ja kyllä se aurinkokin sieltä alkaa jossain vaiheessa pilkistelemään,