14 helmikuuta 2017

Ystävänpäivä



Tämä postaus on kirjoitettu kutakuinkin vuosi sitten, mutta tähän päivään enemmän kuin ajankohtainen edelleen... hieman päivitettynä versiona julkaisuun tänään, ystävänpäivänä!


Ystävänpäivä on tänään, mutta mun mielestä sen pitäis kyllä olla joka päivä.
Voiko oikeiden ystävien, läheisten ja rakkaiden ihmisten tärkeyttä korostaa liikaa, ei voi.
Se tärkeys ja rakkaus pitäis sanoa ääneen joka päivä. no se ei nyt ehkä ole aina kuitenkaa mahdollista, mutta tosi ystävä tietää kyllä sen sanomattakin...

Oikea ystävyys on jotain, mitä ei voi oikeastaan edes sanoin selittää.
Se on tunne, se on lievästi telepaattista, jopa niin, että siitä saa joskus hyvät naurut ja joskus se jopa pelottaa, toinen kun melkein lukee sun ajatuksia... ja lukeekin, taikka sitten se oikea ystävä vaan tietää... jostain kumman syystä, vaikka yhteydessä ei olisi oltu päiväkausiin
Eikö ookkin vähän hullun kuuloista, mutta niin se vaan menee, ainakin omalla kohdalla.

Minunki elämässä on ollut ystäviä, kavereita ja YSTÄVIÄ, vaan eipä ole kovin montaa, jonka kanssa on taivallettu läpi elämän kaiken maailman kivikot läpi. On ollut takinkääntäjiä, on ollut feikkejä, on ollut ties mitä. 36vuoteen mahtuu muuten aika julmetun paljon ihmisiä...

Mistä sen oikean ystävän sitte tunnistaa? Se vaan on ja pysyy tapahtuipa mitä tahansa! Niin hyvina kuin niinä kaikkein kamalimpinakin hetkinä. Se ystävä vaan on ja pysyy vaikka välillä nauretaan kyyneleet silmissä ja välillä tirautetaan pienet itkut kun elämä potkii päähän. ja tämä toimii tietenkin molempiin suuntiin.

Koskaan ei voi korostaa liikaa ystävän, rakkaan ja läheisen tärkeyttä. Vaikka sitä ei sanotakkaan ääneen, miettikääpä kuinka tyhjää se elämä olisi jos niitä ystäviä ei ois...

Vaan aito ystävä voi ymmärtää tietynlaista tilannekomiikkaa... vaikka tilanteessa ei mitään hauskaa loppupeleissä oiskaan voi sen ystävän kanssa pikku mielleyhtymien kera sanaakaan sanomatta revetä ihan totaalisesti... meneppä kertomaan se samainen tilanne jollekkin muulle,
niin saat takaisin katseet: "ei helevetti tuo pitäis kiikuttaa suljetulle..." Joskus olen sanonut ihan ääneenkin, että aidon ja hyvän ystävän yksi tunnusmerkeistä on ihan yhtä huonot jutut kuin itselläkin ja ihan yhtä sairas huumori...

Muistakaapa siis sanoakkin sille ystävälle ääneen se kuinka tärkeää on se, että on olemassa, ei oo merkitystä vaikka ei kokoajan olisikaan yhteyksissä taikka yhdessä jotain tekemässä.
Aito ystävä kyllä tietää ja tuntee :)



Tämä taulu on seurannut mun mukana aina lapsuudenkodista saakka, Ystävältä saatu...
Näiden oppien mukaan mennään edelleen ja taulu seuraa edelleen mun ja 
nyt meidän perheen taivalta... Tiiättäkö muuten miksi tämä taulu on vessan pöydällä...
Siksi, että aamulla ensimmäisenä hampaita pestessä sen näen ja muistan tuon tärkeän 
sanoman tuosta taulusta.


Ihanaa ystävänpäivää jokaiselle <3
Pitäkää huoli läheisistänne ja muistakaa sanoa heille, kuinka tärkeitä he ovat.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Piristä päivääni jättämällä kiva kommentti :)