Kuinkas se arki on lähtenyt käyntiin vai onke se ylipäätään lähtenyt käyntiin? Vähän siellä sun täällä medioissa tuntuu olevan keskustelua siitä, kuinka hankalaa se arkirutiineista kiinni saaminen on lomien jälkeen, no kai se on hankalaa kun arkirutiinit tuntuu nykyisin enenevässä määrin olevan hakoteillä ihan oikeasti aikuisväestölläkin, ei ainoastaan niillä parjatuilla nuorilla aikuisilla.
Tästä muuten on tekeillä ihan oma postauksensa...
Meillä on havaittavissa pientä väsymyksen poikasta näin koulun ja eskarin aloituksen tiimoilta ja se näyttäytyy tietenkin yleisenä kiukutteluna ja siskon/veljen/veljien äärettömänä ärsytyksenä.
No tähän olin jo varautunut, tosin se eskarin varsinainen alkuväsy taitaa olla vasta tulossa, jos muistelee yhtään tuon esikoisen eskarin aloitusta.
No kyllä se arjen alku näkyy vähän itselläkin ja varsinkin siinä kun tuo liikuntamäärä taas äkisti lisääntyi. Vaikka muutenkin liikun paljon päivittäin, niin silti se on jotenkin erilaista, kun liikkuu aikataulutetusti ja reippaammalla tahdilla ja syöhän se tietenkin energiaa se kaikki taustatyö, jota täytyy tehdä siinä aikataulussa pysyäkseen, puhumattakaan tuosta lasten kiukkupuuskasta.
Varmasti tätä kiukkua löytyy muistakin koulu- ja eskaritaipaleensa aloittaneilta, siitä oon varma.
Onneksi itsellä on ainakin taipumus aika nopealla tahdilla saada niin kroppa kuin mielikin palautumaan, joten ens viikko oletettavasti mennään jo virkeämpänä.
Tällä hetkellä tuntuu tosiaan, että jokaisella muksulla on jonkin ikäkauden uhma meneillään ja siitäpä sitten voi päätellä kuinka ruusuista se elo on aina niinä huonompina päivinä... 3 uhmista, jotka uhmaa vanhempia, sisaruksia ja tuntuu että jos ei muuta keksi niin tappelevat vaikka itsekseen :D
No elämä opettaa tässäkin tapauksessa ainakin äitiä, mä osaan sujuvasti laskea ainakin tuhanteen ja samalla koittaa hillitä itseni, vaikka hermot tuntuu olevan jo riekaleina. Mutta kyllä mulla on melkoiset lehmän hermot jo kehittyneet tässä vuosien varrella. Hermojen kehittymisen taso testataan viimeistään sitten kun kaikki on yhtäaikaa teinejä.... no onneksi mun ei tartte ajatella asiaa vielä tarkemmin niin pitkälle. (onneksi)
Lopetampa tämän jonninjoutavan höpinän tältä erää ja toivotav vaan jokaiselle energistä tulevaa viikkoa ja jatkan inkivääriteen litkimistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Piristä päivääni jättämällä kiva kommentti :)