Itsestäänselvää

Ollaanpa jälleen tyylille uskollisia ja jatketaan tätä ruikutusta ihmisten idiotismista!
Verenpaineet on taas selkeästi sen verran kohollaan, että heikkohermoisten ei ehkä kannattane vaivautua lukemaan tämän pidemmälle.

En yksinkertaisesti käsitä, miten ihmisen aivotoiminta voi olla niin julmetun yksinkertaista, että lähes kaikkea pidetään itsestään selvyytenä. Johonkin kun on ns. olevinaan totuttu, sehän on itsestään selvää, että ainahan kaikki menee kuin ennenkin. Kun on tottunut jotain saamaan, kuvitellaan myöhemminkin, että; selvähän se on, saa sitä kaiken nytkin. Mutta kun elämä muuttu, asiat muuttuu ja tilanteet muuttuu, jopa ihmiset muuttuu!
Kaikkea ei voi pitää itsestään selvyytenä, ja jos näin toimii se virhe yleensä huomataan vasta siinä vaiheessa kun on jo liian myöhäistä... Niinpä, Turha on itkeä, että pas****aa, kun se on jo housuissa!

Asioiden ja ihmisten itsestäänselvänä pitäminen on elämän yksi varmaan raaimpia virheitä.
Meistä kenenkään ei tulisi tuntea sitä tunnetta kun huomataan olevan jollekulle täysin itsestäänselvyys!
Ei ole mitään sellaista asiaa, jota voisi noin vain pitää täysin itsestään selvänä.
Näiden ihmisten putkiaivoilla ei vain näytä olevan niin paljon toimintakapasiteettia, että voisi tajuta sellaisenkin pienen seikan, että yleensä ne vastapuolen ihmisetkään eivät ole sokeita saati aivottomia.

Tällaisella toiminnalla voi olla suuriakin vaikutuksia elämän eri tilanteisiin. Varsinkin ne, joita pidetään itsestään selvänä ja joiden työtä ja toimia pidetään itsestään selvänä, kärsivät tilanteesta aika karulla tavalla ja nämä putkiaivot eivät edes huomaa satuttavansa vastapuolta todella pahoin.
Mikä tämänkin ilmiön aiheuttaa? Mikä ihme saa ihmiset toiminaan noin?
Onhan toki jokaisella erilaiset elämät ja elämän tilanteet ynnä muuta, mutta silti?
Mikä ihme tietyn tyypin ihmisissä on erilaista, että he katsovat oikeudekseen toimia täysin oman päänsä mukaan ja pitää kaikkea muuta ympärillä täysin itsestään selvänä. Siinä katoaa ne kuuluisat elämänarvotkin taivaan tuuliin, kun ajatellaan, että näinhän se on ollut aina...
Entäs sitten kun eteen tuleekin se seinä, että asiat yhtäkkiä eivät olekkaan entisellään ja kaikki ei olekkaan niin itsestään selvää...? Sitäpä sietäisi pohdiskella...