Voi elämän kevät! Ja taas varmaankin heti käskeen täytynee heittää varoitus niille heikkohermoisimmille lukijoille, että kannattaapi lakata lukemasta tämän pidemmälle ;)
Jälleen on allekirjoittaneen käyrät sen verran kohonneet, että ei ehkä ihan kannata kaikkea ottaa tosissaan tai ainakin pienen maalaisjärjellä varustetun sensuurin turvin, voi tekstiä ehkä hieman vilaista...
Se on tämä normaali "setti" taas vaihteeksi, joka saa v-käyrät vousemaan pilviin ja jos omistaisin verenpainemittarin, sekin varmasti tässä vaiheessa jo sanoisi yhteistyösopimuksen irti!
En vain yksinkertaisesti voi käsittää tätä meininkiä, että kaikki menee järkiään aina niin, että jos joku tekee jotain, on toisen ja toistenkin tehtävä niin, jos joku haluaa jotain, on toisen saatava se ensin, jos jollain on jotain, on se vaikka väkisin saatava itsellekkin. Jos itsellä menee huonosti, on toisillakin mentävä ja jos jollain menee hyvin, täytyy se hyvä äkkiä yrittää tuhota keinolla millä hyvänsä.
Onko ihmiset oikeasti noin hiivatin katkeria toisilleen? Omaa napaa kyllä tuijotellaan sen minkä ehditään, mutta toisille ei todella voida suora yhtään mitään hyvää! Mihin on kadonnut sellainen normaali maalaisjärki ja empatiakyky? Marttyyrina vedetään elämä läpi ja johan on kurjaa, onhan se niin julmetun kurjaa ja kun itsellä on kurjaa tuleehan se toki olla kaikilla muillakin!
Ihmisten ajattelemattomuus on niin häiritsevän silmiin pistävää, että ei ihan tosikaan. Kaikessa toimitaan sen oman mielen mukaan ja mitään muuta ei kyetä ajattelemaan, kuin sitä omaa tavoitetta, jota kohti häikäilemättä pyritään. Siinä hommassa onkin sitten sallittu kaikki mahdolliset aseet...
Onko nykyisin ihmiset todella niin putkiaivoja, että ei kyetä näkemään asioita pitkällä tähtäimellä alkuunkaan vaan se näkökyky on kadonnut sitä rakasta omaa napaa tuijotellessa?
Ja nämä saamarin putkiaivot kun tulevat omalla toiminnallaan aiheuttamaan pitkän tähtäimen ongelmia täysin syyttömille ihmisille, joilla ei ole osaa eikä arpaa yhtään mihinkään!
Nykyisin vaan kaikessa toimitaan täysin häikäilemättä oman edun vuoksi! Ainoa motiivi kaikkeen toimintaan on jokaisen OMAT tarpeet ja jokaisen OMAT tavoitteet, toisia ei missään asioissa oteta tippaakaan huomioon ja jotta ne omat tarpeet ja tavoitteet saavutetaan, käytetään jopa näitä täysin syyttömiä ihmisiä "hyväkseen" sillä kustannuksella, että nämä ulkopuolisetkin joutuvat ehkä näistä hemmetin putkiaivojen toiminnoista kärsimään. Nykyisin näyttää vallalla olevan meininki Minä Itse...
Ehkä näillä Minä Itse -tyypeillä on jäänyt elämän koulu pahasti kesken ja he huomaavat omat virheensä vasta siinä vaiheessa kun peli on jo menetetty ja ehkä ne itselle tärkeätkin asiat elämässä kädonneet pois...
Mitäs siinä vaiheessa sitten tehdään kun huomataankin olevan täysin yksin kylmässä maailmassa...?
Ne ystävätkin, joita luultiin ystäviksi, ovat kaikonneet, koska ovat löytäneet jonkin muun jota käyttää hyväkseen. Ne rakkaat ihmiset, joita ympärillä on ollut, ovat kadonneet, koska eivät ole jaksaneet enää katsella vain sitä toimintaa oman edun tavoittelusta ja omaan napaan tuijottamista...
Mistäs sitten löydetään ne uudet ihmiset ympärille...? Ainahan niitä pinnallisia ystäviä löytyy pilvin pimein, mutta entäs ne, jotka todella aidosti välittävät, ne jotka pysyvät rinnalla niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Piristä päivääni jättämällä kiva kommentti :)