Juu, en minä mitenkään kyllästynyt ole näihin sateisiin ja tuuliin... Toki pimeät illat on tietty tunnelmallisiakin, mutta päiviin vois jo toivoa hieman muutosta... Aina kun saat suunniteltua, että kohta muksujen kanssa ulos, joku kuulee ajatukset ja alkaa tulemaan vaakasuorassa vettä, GREAT ja jälleen ollaan neljän seinän sisällä.
Voisko joku kuulla ajatukset nytkin ja antaa jo pikku pakkasen ja vähän lunta? tai pienet aurinkoiset poutapäivätkin toki käyvät...
Edellinen kirjoitus menikin taas vaihteeksi enemmän VEE-tyylillä, käyrien ollessa jälleen siinä pisteessä, että heikompia varmaan olisi hirvittänyt. Noo, aikansa kutakin ja kait täällä vielä vallitsi se sananvapaus?
Jokatapauksessa elämä aina välillä vaatii sen suun aukaisun, jotta asiat pysyvät mallillaan ;)
Sitäpä hetkeä odotellessa, että teen tuon saman suullisesti ja annan tulla täydeltä laidalta jälleen kerran...
Se tämä naisihmisen mielentila voi muuttua suuntaan tai toiseen suunnilleen sekuntin sadasosassa ja eilinen meni siis siinä mielentilassa kuin meni ja nyt on taas eri ääni kellossa :D No, vaihtelu virkistää...
Jospa nämä pienet räjähdykset aina toisivat tullessaan jotain hyvääkin. On ne ainakin tähän saakka tuonut ja toivon mukaan tuovat jatkossakin. Eiköhän tuo ole ihan vain hyvä asia, moneltakin suunnalta ajateltuna,
että ei jätä mielensä päälle vain muhimaan niitä omia mielipiteitä, koska siinäpä saattaakin käydä hyvin äkkiä niin, että niistä kasvaa yllättäen suurempiakin ongelmia.
Sitä tässä ihmettelen edelleen, että kuinka vaikeaa voi olla löytää asioista ne positiiviset puolet... Jokaisessa asiassahan sellaiset on, jos osaa asennoitus oikein. Tällä luonteella se tosin tuntuu välillä täysin mahdottomalta, mutta sen jälkeen, kun on laskenut hitaasti suunnilleen tuhanteen, voi sen positiivisuuden rippeenkin ehkä löytää ;) Ja sitäkin ihmettelen edelleen, että nykypäivänä, mikäli mielit saada jotain isompaa tapahtuvaksi ja haaveitasi toteutuvaksi, sinun tulee olla kiero kuin korkkiruuvi. Nykyään ei tunnu enää riittävän suora puhe taikka suora toiminta, vaan kaikki täytyy kieroilla, jotta kykenee saamaan haluamansa.
Ehkä muutokset, haaveet ja tavoitteet ovat suuria ja vaativat hillittömästi työtä, on se kaikki kuitenkin sen vaivan arvoista. Ehkäpä sen vaivan näön jälkeen voi olla tyytyväinen saavutuksiinsa. Ehkä ne saavutukset eivät ole rahassa mitattavia, mutta jos tällä vaivannäöllä voi tehdä hyvää sekä itselleen että muille, kaikki on todellakin sitä arvokasta työtä. Tätä työtä tosin osataan ehkä arvostaa vasta hyvin paljon myöhemmin...
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Piristä päivääni jättämällä kiva kommentti :)